Eka kausi paketissa, toinen aluillaan

Nyt olen siirtynyt uuteen kohteeseen, Haniaan Kreetalle. Saavuin tänne tänään ja vielä en oo kerinnyt juuri muuta tekemään ku asettautumaan taloks. Tällä kertaa asun vuokrakämpässä ja kaiken lisäksi kimpassa uuden kollegani Mervin kanssa. Kämppä sijaitsee Kato Staloksen lomakylässä. Rantaan on lyhyt kävelymatka sekä parvekkeelta on merinäköala ja sisämaahan päin katsoessa näkyy Lefka Orin lumipeitteiset vuorenhuiput. Näkymät on siis mahtavat ja muutenkin kämppä on mukava ja tilava.

Mutta ennen kuin tähän uuteen kohteeseen sen tarkemmin paneudun tässä blogissa, kun en vielä itsekään ole kovin hyvin perillä, halusin vielä palata Phuketin kauden lopun tunnelmiin. Viimesellä viikolla sattui ja tapahtui vielä kaikenlaista. Nimittäin meillä oli tsunamivaroitus. Itse olin asiakkaitten kanssa retkellä tuona iltapäivänä ja sain paikallisoppaan kautta ensin tiedon, että Phuketissa olisi ollut joku lievä maanjäristys. Kohta kuitenkin selvisi, että ei se Phuketissa ollut, vaan merellä Sumatran länsipuolella ja että järistys oli aika voimakas. Me olimme juuri retken viimeisessä pysähdyspaikassa cashewpähkinätehtaan myymälällä, joka sijaitsee kaukana rannikolta ja sain kohdepäälliköltämme ohjeet jäädä sinne. Kun liike meni kiinni, siirryimme lähimmän 7eleven supermarketin pihaan, jotta asiakkaat saivat ostettua ruokaa ja juomaa ja lähellä oli myös pieni thairavintola, jossa pääsimme käymään wc:ssä.

Nuoret pojat suorittavat luostarijakson, jonka jälkeen ovat uskonnollisesti täysikäisiä

Phnag Ngan karstikallioita

Kun tilanne iski päälle, meni matkapuhelinverkot ihan tukkoon. Pääsin onneks kuitenkin kännykällä facebookiin ja sieltä sain tietoa Phuket Newspaperin tilapäivityksistä. Niitä sitten suomentelin asiakkaille ja pidin heitä koko ajan ajan tasalla. Kävi ilmi, että tsunamivaroitus oli annettu ja käsketty ihmisiä siirtymään korkeille paikoille ranta-alueilta. Liikennepoliisi oli myös sulkenut kaikki rannikolle menevät tiet ja kehotti kaikkia teillä liikkuvia pysähtymään ja jäämään sinne missä ovat. Saimme tiedon, että tsunami iskisi Phuketiin noin puolen tunnin päästä. Painotin asiakkaille koko ajan, että me ollaan turvassa. Ranta-alueiden tilanteesta meillä ei kuitenkaan ollut varmuutta, koska uutisissa asiantuntijatkaan eivät osanneet arvioida, mitä tulisi tapahtumaan. Me siis odotettiin ja odotettiin. Tuli myös jälkijäristyksiä ja tsunamivaroituksen määräaikaa pidennettiin. Meillä oli koko ajan epätietoisuus siitä, kuinka kauan evakko tulisi kestämään. Sitten saatiin tietää, että aalto oli tullut ja merenpinta oli noussut vain 10 cm, ja aalto oli tullut 80 cm pidemmälle sisämaahan normaaliin verrattuna. Vielä oli epävarmaa kuitenkin, että tuleeko lisää aaltoja. Yhteensä noin 4 tuntia me oltiin evakossa ennen kuin saatiin vihdosta viimein tieto, että tsunamivaroitukset on peruttu Thaimaan osalta. Sitten lähdetiin bussilla hotelleille. Kaikkialla oli aika rauhallista ja melko autiotakin. Sanoin asiakkaille, et mulla on nyt aika lailla pasmat sekasin, et en tiedä pitäskö mun jatkaa vielä retkipuheita vaiko ei. Asiakkaat sanoivat, että huilaa sinäkin jo. Kovasti kiittelivät, että hyvin hoidin tilanteen ja tiedotus pelasi ja joku jopa kysyi, että olenko ennen tämmöisissä vastaavissa tilanteissa ollut. Minä kiitin puolestani heitä ja sanoin, että oli hyvä, että henki säilyi. En siinä vaiheessa edes tajunnut, että tuon saattoi ymmärtää kahdella lailla. Minä tarkoitin sitä, että ilmapiiri säilyi hyvänä, mutta tietysti tuon saattoi ymmärtää, että säilyttiin hengissä. Jotain naurunremahduksia bussista kuului ja joku kommentoi, että joo oli pääasia, että henki säilyi.

Mutta olihan tuo melkoinen kokemus ensimmäisen kauden viimeiselle retkelleni. Ja se oli itse asiassa samalla meidän koko Phuketin kauden viimeinen retki. Aamulla kun retkelle lähdettiin ja asiakkaille kerroin, että tämä on kauden viimeinen retki, niin sanoin, että tämä on oikein special-retki. Enpä vielä siinä vaiheessa tiennyt, miten spesiaali siitä tulisikaan. Varmaan jäi meille kaikille ikuisesti mieleen. Onneksi, mitään pahempaa ei tapahtunut, ja selvittiin pelkällä säikähdyksellä.

Tästä mennään pitkähäntäveneellä ali

Outo pilvimuodostelma

Kissat viettivät Panyeen merimuslimikylässä lokoista päivää autuaan tietämättöminä tulevasta tsunamiuhkasta

Kaikki tsunamivaroitukset unohtuivat kuitenkin tyystin parin päivän sisällä, kun alkoi thaimaalainen uusi vuosi eli songkran. Siitä jo edellisessä postauksessa taisin kirjottaakin. Tässä vielä yks kuva, joka otettu Patongin Bangla Roadilta päivää ennen kun songkranin piti alkaa. Eli alottivat päivän etuajassa, varmaan tästä tsunamijutusta ilahtuneena :D

Songkran-lämmittelyä

Täytyy tähän viel ynnätä yhteen, et Phuketin kausi oli kyllä tosi mahtava, ja kyl mulle vähän tuli suru puseroon ja haikea mieli, kun sieltä piti lähteä pois. Kausi meni vielä kaiken lisäksi aika helposti. Olihan niitä haastaviakin tilanteita, mutta kuitenkin pääasiassa asiakkaat oli hyväntuulisia ja mukavia. Tulihan meille kirjallista palautettakin, mitä innolla tietysti luin. Ilahduin siitä, että minullekin tuli nimeltä mainiten positiivista palautetta ja etenkin minun Phang Ngan ja James Bond saaren retkeä kiiteltiin. Muutama palaute jäi mieleen erityisesti: ”Lisää Suvi Rantaman kaltaisia oppaita. Loistava.” ja ”James Bondin saaren opas Suvi oli erinomainen (10+).” Kyllähän nämä kommentit lämmittivät mieltä ekan kauden lopussa. Kuitenkin retket on mulle henkilökohtasesti ehkä se haastavin osa tätä työtä ja oli mukava huomata, että musta on retkioppaaksikin. Mutta haluan kyllä kehittyä siinä vielä lisää ja jos joku päivä pystyn luomaan asiakkaille wow-elämyksiä, niin sitten olen onnistunut työssäni. Noh, rimahan kannattaa aina asettaa korkealle ja pyrkiä huipulle. Jos jää vähän vajaaksi, niin todennäköisesti suoritus on kuitenkin ihan kelvollinen :D

15.4. sinivalkoisin siivin laskeutumassa siniristilippujen maahan

Seuraavat jutut onkin sitten jo täältä Kreetalta. Nyt oon aika rättipoikki, kun viime yön oon istunu bussissa matkalla lentokentälle ja sit vajaa neljä tuntia lentokoneessa ja sit vielä semmonen tunti lentokenttäkuljetusbussissa. Ja nukkunu en oo kun ehkä pari hassua tuntia ja nekin tosi harsomaisesti. Joten nyt lähen nukkumaan ja huomenna alkaakin sitten uuteen kohteeseen tutustuminen oikein toden teolla! Ekat retkiobsaukset on perjantaina iltaretki Hilimoudoun vuoristotarvernaan ja lauantaina Sirikarin vaellus. Ja sunnuntaina olis sit eka vapaa! :)

p.s. Tän postauksen alkupään kuvat on otettu tuolla surullisenkuuluisalla kauden viimeisellä retkellä. Maisemat oli niin upeet, että piti kaivella omakin kamera esiin J

Shoppailua

Kauden lopussa tuli shoppailtua huomattavasti enemmän. Siihen asti olin aina ajatellut, et vielähän tässä on aikaa, kunnes sit huomasin, et aikahan on menny yhessä hujauksessa ja viimeset viikot on käsillä. Tähän postaukseen oon keräilly mun shoppailuja pitkältä ajalta, mut pääasiassa nää on ihan viimesen parin viikon aikana ostettu. Ja paljon enemmänkin sieltä ois tavaraa tarttunu mukaan, mut pelkäsin et kilot paukkuu ylite ja jätinkin jo lakanoita ja pyyhkeitä sinne, mitä olin Suomesta roudannu mukana. No, ei mun ruumaan menneet matkalaukut painanu kun 54 kiloo ja meillähän ois saanu olla yhteensä 69 kiloo, et vielä ois voinu shoppailla enempikin. Mut toisaalta mun laukkuihin ei ois mahtunu paljoo enempää, ja sit ois pitäny jo ostaa uus matkalaukku! Ihan kaikkien ostosten tarkkoja hintoja en enää muista, mut heitän kuitenkin jotain arvioo noihin kuviin.

Tässä nää ekat otokset on mun ostoksista, jotka tein jo tammikuun lopussa kiinalaisen uuden vuoden aikaan järjestetyiltä markkinoilta, jotka oli Chalongin temppelialueella. Sinne mopoilin yks sunnuntai-ilta Katin kanssa. Siel oli ihan sairaasti jengiä, ja lähinnä vaan paikallisia. Oli siel muutama ulkomaalainen ja ne olikin sit melkeen suomalaisia. Mut omituisinta oli et ne paikalliset TUIJOTTI meitä siellä ihan kun eivät ois ennen turisteja nähneet.

Kissapaita, oisko ollu 100 bahtia eli 2,5 €

Lyhyt pallohame, muistaakseni jotain noin 200 bahtia eli 5 €

Ohut neulostakki, 80 bahtia eli 2 € (tästä kyl vähän saumat ratkeilee...)

Nää seuraavat ostokset tein kun olin pari viikkoa ennen kauden loppua eka kertaa opastamassa meidän Thaimaan tuliaiset -ostosretkeä. Se on aina lauantai-iltapäivisin ja tosiaan mulle ei ollut sitä koskaan aikasemmin työvuorolistaan tullut kohdalle. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Retkellä käydään Jim Thompson outletissa. Jim Thompsonhan on Thaimaassa tosi tunnettu brändi, vois verrata vähän Suomen Marimekkoon. Samantapasia kuoseja on tekstiileissä kuin Marimekollakin. Ja tuolta outletista saa mm. thaisilkkiä metritavarana, huiveja, patakintaita, pöytäliinoja, vaatteita, kenkiä, pussukoita jne. Toinen vierailukohdet on Putthain matkamuistomyymälä, missä on kiinteät hinnat ja suht edullista. Ja sit viimesenä retkellä mennään Phuket Cityn viikonloppumarkkinoille, missä on 2 tuntia vapaata aikaa kierrellä. Tuolta viikonloppumarkkinoilta ostin myös onnea tuottavan bambun (pieniä lyhyitä bambunoksia kiinnitetty toisiinsa pussinsulkijalla). Asiakkaille totesinkin, et se tais olla mun turhin ostos, mut kun myyjä niin vakuutteli et se tuottaa onnea, niin pitihän se ostaa (thaimaalaisten taikauskoisuus on selvästi tarttunu muhun!). Makso varmaan jotain 60 bahtia eli 1,5 €.

Kaksi vähän pitempää  Ed Hardyn piraattitoppia, viikonloppumarkkinat, 50 bahtia eli 1,25 € / kpl (aika halpaa :D)

Riikinkukkomekko, viikonloppumarkkinat,  250 bahtia eli 6,25 €

Aloe vera & kookos ja aloe vera -geelit, Putthain matkamuistomyymälä, 150 THB eli 3,75 € / kpl

Tän seuraavan mekon mä ostin tuolta samoilta viikonloppumarkkinoilta mut eri reissulla. Mun työkaveri entisestä työpaikasta oli perheineen käymässä Phuketissa maaliskuun lopulla, ja innostuin sitten heidänkin kanssa lähtemään markkinoille vielä uudelleen. Molemmilla markkinareissuilla ostin myöskin ruokaa paikallisista kojuista. Nuudeliannoksen sai 30 bahtilla eli n. 0,75 € ja sit ostin suklaakakkupalasen ja "suklaapullia" jotka oli 0,25 € / kpl. Ihanan näkösiä leivonnaisia siellä oli kans myynnissä ja sit vähemmän ihania "herkkuja" eli heinäsirkkoja ja toukkia, joita mun kaveri miehensä kanssa maistoikin, mut mä jätin väliin...

Mekko 250 THB eli 6,25 €, viikonloppumarkkinat

Sit Karonin temppelimarkkinoilla tuli loppuaikoina käytyä useemmankin kerran, ja aina sieltä jotain tarttui mukaan. Sieltä sai mm. tosi halvalla alusvaatteita. Isoja kokoja tosin oli aika vaikee löytää ja etenkin rintsikat oli tosi kapeeta mallia, eli sellasia, et just pystyn niitä ite käyttämään. Alushousuissa oli sekä kääpiömalleja että mummomalleja. Nää kuvassa olevat on niitä kääpiömalleja, jotka meni mulle just päälle ja on tosi matalaa mallia. Ja täytyy sanoo, et ainakin joissain alkkareissa saumat ei oo mitään ihan maailman kestävintä tekoo.

Ylimmät 199 THB eli 5 € Jungceylon-ostoskeskus Patong, kahdet alemmat yht. 100 THB eli 2,5 € Karonin temppelimarkkinat

Kolmet alushousut yht. 100 THB eli 2,5 €

Violetit sulkakorvikset ja Hello Kitty -korvikset Jungceylon 100 THB eli 2,5 € / pari, oikealla ylhäällä olevat  korvikset 20 THB eli 0,50 € ja kolmet muut yhteensä 50 THB eli 1,25 € Karonin temppelimarkkinat

Kiilakorkopistokkaat 120 THB eli 3 € Karonin temppelimarkkinat (ei kovin kestävää laatua...)

Kauden lopussa mulle iski paniikki, et tartten jotain lämmintä vaatetta mukaan, kun lähen Suomeen. Muistissa oli vielä tulolento Phuketiin, jossa ilmastointi oli niin kylmällä että vilustuin ja sairastin flunssaa kaks viikkoo ja sain keuhkoputkentulehduksenkin. Yhtenä lauantai-iltana lähinkin sit kollegani Lauran kanssa Central Festival -ostoskeskukseen ettimään lämmintä vaatetta. No, enhän mä mitään lämpimiä vaatteita sieltä löytänyt, mut mukaan tarttu sit yks t-paita, joka on kuvassa takapuolelta, koska koko paidan juju on tuo takapuolen rusetti :)

Paita Central-tavaratalosta, hinta tais olla jotain 15 € luokkaa (kauheen kallista...)

Meidän Etelä-Phuketin retkellä käydään Phuket Cityssä eli Phuketin saaren pääkaupungissa ja ihan loppuaikoina opastin tätä retkeä monta kertaa. Retkellä on 1,5 tuntia vapaata aikaa ja lounaan lisäksi tuli sitten aina tietysti shoppailtua. Kuvista ei ehkä näy, mut noi kaks toppia on XL-kokoa... ihan kiva huomata olevansa jättiläinen Thaimaassa, kun Suomessa kuitenkin meni yleensä S tai maksimissaan M.

Toppi 175 THB eli 4,3 €, Phuket City

Pakollinen turistiostos 175 THB eli 4,3 €, Phuket City

Punainen tunika, muistaakseni 400 THB eli 10 € Phuket Cityn kadunvarsikoju (en jaksanu tinkiä)

Saronki 250 THB eli 6,25 € Phuket Cityn kadunvarsikoju (en jaksanut tinkiä)

Sandaalit, 259 THB eli 6,5 €, Robinson-tavaratalo, Phuket City

Ihan viimesellä viikolla kävin viel useemman kerran Patongilla Jungceylonissa shoppailemassa. Eikun vaan Joonakselta palkkaennakkoa ja hard core shoppailemaan! Ja yllättävän paljon sieltä kaikkee kivaa löytykin. Hinnathan ostoskeskuksissa on aina kalliimmat, koska siellä on enempi merkkitavaraa, mut voihan joskus vähän "panostaa"... :D

Ohut paita 699 THB eli 17,5 €, Island Girl, Jungceylon (ryppynen kuvassa, mutta oikeesti tosi kiva paita)

Pitkä ja löysä kauluspaita 699 THB eli 17,5 €, Island Girl, Jungceylon (hieno kun laittaa vyötärölle ohuen vaaleenruskeen vyön)

Vivienne-urheilusortsit 300 THB eli 7,5 €, Robinson-tavaratalo, Jungceylon

Ihana farkkumekko vyöllä, oisko ollu 1200 THB eli 30 €, Robinson-tavaratalo, Jungceylon

Trend-nahkalaukku n. 2400 THB eli 60 €, St James & Trend, Jungceylon ja meikkipussukka 250 THB eli  6,25 € Jim Thompson outlet, The Courtyard

Tuo ylläoleva laukku olikin mun kaikista kallein ostos koko kauden aikana. Olin päättäny ostaa uuden käsiveskan, kun entisessä oli lukitussysteemi jo hajonnu ja muutenkin laukku oli kulunut. Pyörittelin jo varmaan kymmentä eri laukkua Findig & Udomagg -liikkeessä Patongilla ja sit toista kymmentä Robinsonissa Jungceylonissa, mut en sit mitään kuitenkaan ostanu. Kunnes sit menin sisälle St James & Trend -merkkilaukkuliikkeeseen Jungceylonilla ja siellä olikin pari hyvää vaihtoehtoa, mut tähän sit päädyin. Normihinta oli yli 3000 bahtia eli yli 75 euroa, mut siellä oli 20% alennus, joten hintaa jäin joku noin 2400 bahtia eli 60€. Mut oon mä kyl tosi tyytyväinen tähän ostokseen ja laukku vaikuttaa tosi laadukkaalta. Tää Trend on joku ihan thaimaalainen merkki, joten siitäkin puolesta oli kiva ostaa jotain paikallista. Ja toi Jim Thompsonin pussukka oli semmonen pakko-ostos, kun piti vaan saada joku aito Jim Thompson -merkkituote ja tää nyt oli aika kivannäkönen. Tää tulikin sit aika tarpeeseen, kun mun entinen lompakko kastu likomäräks (sisältöineen päivineen... mul oli kaikki rahat ja liput ja laput kuivamassa pöydällä yön yli...) Thaimaan uuden vuoden eli songkranin aikaan. Se oiskin jo ihan luku sinänsä, mut kerrottakoon nyt sen verran et se on ihan pähkähullukreisiboltsi juhlapäivä, jollon kaikki kynnelle kykenevät leikkivät vesisotaa ja ampuilevat vettä pyssyistään ja kaatelevat sankoista vettä ihmisten päälle, jotkut jopa parvekkeelta tyhjentävät saavillisia vettä pahaa-aavistamattomien ohikulkijoiden niskaan. Olin kaks päivää ihan likomärkänä, mut täytyy sanoo, et jos siihen touhuun lähtee mukaan ja unohtaa kiristävän pipon kotiin, niin se on sairaan hauskaa ja siitä ei enää välitä, vaikka onkin ihan märkä :D

Tähän loppuun vielä muutamat kenkäostokset. Nää ekat ostin jo Bangkokin reissulla, kun meille uskoteltiin, että avonaisissa kengissä ei pääse temppelialueelle sisään. Mulla ja Päivikillä oli vaan pelkät sandaalit mukana ja sit juostiin kaupasta toiseen ettimässä jotain sopivia kenkiä temppelivierailua varten. Tehtävä oli aika haastava, kun meillä molemmilla on aika iso jalka, mut loppujen lopuksi päädyttiin molemmat ostamaan tällaiset samanlaiset ballerinat, jotka oli vielä ihan ylikalliitkin (siis Thaimaan hintatasoon nähden) ja me kumpikaan ei olla näitä sen koommin käytetty. Noh, meidän tuurilla siellä temppelialueella kävi sit ilmi, et ei ne piitannu tuon taivaallista et mimmosissa kengissä jengi sinne meni sisään. Mut tulipahan tämmösetkin sit ostettua ja me ristittiin ne temppelikengiks :)

Temppelikengät, 500 THB eli 12,50 €, MBK Bangkok

Sandaalit 290 THB eli 7,25 €, Jungceylonin aulamyymälä

Vaaleanpunaiset kiilakantakorkkarit 590 THB eli 14,75 €, Jungceylonin aulamyymälä

Ja jäihän mua vielä harmittamaan yhet punaset korkkarit jotka oli Udomaggin liikkeessä Patongin Bangla-kadulla. Hintaa ois ollu jotain n. 15 €, mut ne oli muka niin kalliit etten raaskinu ostaa :D No, pitihän mun jättää jotain ostettavaa seuraavaankin kertaan ja ostinhan mä jo kauden aikana kymmenet kengät, et ehkä se määrä oli riittävä?! Mä kyl toivon, et pääsisin oppaaksi Phuketiin ens talvenakin. Paikka oli kaikin puolin mahtava ja etenkin tuo ilmasto oli just mulle sopiva. Edullinen hintatasokaan ei ollu yhtään pahitteeks :) Mut mulle jäi vielä juttuja, mitä haluaisin tehdä ja paikkoja, joissa haluaisin käydä ja näin ollen saisin sitten syvennettyä tietämystä kohteesta vielä enemmän ja voisin asiakkaitakin palvella paremmin. Eihän tässä enää kauaa aikaa ole siihen, kun laitetaan jo ensi talven kohteiden toivomuksia vetämään. Mullahan on määräaikainen työsopimus, joten mitään takuuta töistä ei vielä ole, mut tällä hetkellä musta tuntuu, et haen ensisijaisesti Phuketiin ja pitää nyt sit miettiä et mitkä ne kaks muuta kohdetta olis, mitä toiveisiin sitten raapustelen. Ehkä laitan siitä teille myöhemmin kyselyn pystyyn tähän blogiin, käykäähän sitten äänestelemässä! :)

Tähän päätän mun Thaimaan shoppailuraporttini ja toivottelen lukijoille mukavaa alkavaa kevättä täältä Jyväskylästä, missä olen paraikaa kohteiden välissä pyörähtämässä. Ei tässä muuta, mut tänne Suomeen JÄÄTYY... :D

Koh Racha Yai

Tässä muutama viikko takaperin mun kaveri Emmi Suomesta oli täällä. Kun mulla sattui olemaan yks tuplavapaa (toinen koko kautena!) niin lähdettiin yön yli reissulle Racha Yain (tai Raya Yain, ihan miten vaan) saarelle. Lähtö oli aamuvarhaisella täältä Karonilta. Ja siis tuo aamuvarhainen mulle on kello kahdeksan aikaan J Tässä kohti vois kyllä todeta et näitten aamuherätysten suhteen oon petrannut ihan hirveesti! Nimittäin ennen mulle teki tuskaa keretä töihin ees yhdeksäksi ja monesti se töihinmeno venähtikin puol kymmenen, kymmenen paikkeille (ups!). Mut täällä en oo nukkunu kertaakaan pommiin, vaik monesti on pitäny olla duunissa jo kaheksalta ja pahimmillaan jopa puol seittemältä! Mut no tää ei nyt sit liittynyt tähän saarireissuun, mut tulipahan vaan mieleen... J

Olin buukannu venekyydit Raya Diversilta ja heidän auto tuli meidät hakemaan Karon Sea Sands hotellilta ja vei Chalongin satamaan. Siellä päästiin ison paatin kyytiin ja mentiinkin heti keulaan varaamaan parhaat auringonottopaikat. Matka saarelle kesti puoltoista tuntia ja isolla veneellä kyyti on tosi tasasta eikä pahemmin keinuta. Koko matka sit köllöteltiin siinä keulassa pyyhkeiden päällä ja otettin aurinkoa tuulen vaan suhistessa korvissa ja vilvoittaen mukavasti. Kunnon arskavoidekertoimet oli tietenkin pinnassa!

Chalongin satamassa

Kokka kohti Racha Yaita!

Saaren rantaan ei pääse isolla veneellä joten jouduttiin hyppäämään pitkähäntäveneeseen eli lonkkariin eli merten formulaan, jolla päästiin rantautumaan. Ensimmäisenä mentiin Rayan toimistolle ja hoideltiin maksuvelvollisuudet pois ja sit yksi Rayan tytöistä lähti näyttämään meille tietä meidän majoituspaikkaan. Olin buukannut meille bungalowin Raya Resortista, koska olin kuullut et se on mukavampi ja kivemmalla paikalla kun toinen bungalow-kylä Raya Father. Bungalow maksoi 1200 bahtia per yö eli siitä tuli sit 15 euroo per nenä. Ihan ok. Kovin kummonen varustus niissä ei ole: parisänky (moskiittoverkolla varustettuna !), kattotuuletin, pöytä, verannalla pöytä ja kaks tuolia, wc + suihku, josta tulee vaan kylmää vettä. Mut mitäpä sitä sen kummempia siellä nyt tarviiskaan.

Meidän bungalow

Ihan meidän bungalowin vieressä oli näköalapaikka, josta oli upeat maisemat Patok Baylle

Patok Bay

Käytiin ihan ekana Raya Resortin ravintolassa syömässä. Saatiin pöytä hyvältä merinäköalapaikalta ja siinä ruokaillessa saatiin katsella miten rapuja kipitteli pitkin rantakallioita. Syönnin jälkeen mentiin eka päärannalle eli Patok Bayn rannalle. Heitettiin pyyhkeet ihan vaan hiekalle, koska mietittiin et siirrytään jossain vaiheessa toiselle rannalle. Aikamme siellä aurinkoa otettuamme lähdettiinkin käpyttelemään Raya Resortilta oikopolkua kohti Siam Bayta. Noh... reitti oli ehkä lyhyempi, mut myös huomattavasti kivikkoisempi! Ja meil ei tietenkään ollu ees kenkiä jalassa. No tulipahan vähän jalkapohjia karaistua. Vihdosta viimein päästiin Siaminlahdelle ja täytyy sanoa, et ranta siellä on kyllä aivan mahtava. Ekana istuttiin rannan edustalla olevan Rayaburi-hotellin ravintolaan, ja tilattiin fruit shaket. Ne oli kyl litkuimmat shaket, mitä oon nähny ja hinta oli yli tuplasti sen mitä Phuketissa. Noh, ravintolan yksi tarjoilija, oisko ollu joku manager, kovasti ois halunnut lähtee meille esittelemään hotellin palveluita. Mut me päätettiin, et ei nyt tuhlata meidän hyvää auringonottoaikaa ja sanottiin, et ehkä myöhemmin. Kovasti ne vielä kyseli, et tullaanko sit illalla uudelleen... no ei kyllä tulla niillä hinnoilla :D

Siam Bay - aivan mahtava paikka!

Paratiisiranta

Maailman kallein fruit shake (160 bahtia = 4 euroa :D)

Sit jatkettiin auringonottoa Siam Baylla, ja ranta oli ihanan rauhallinen. Rannan toisessa päässä tosin joku ihme mies teki jotain aerobicvideota. Tai siltä se ainakin näytti, kun sillä oli kamera semmosen korokkeen päällä ja kävi sitä aina säätelemässä ja sit hyppeli ja teki kaiken maailman telemark-hyppyjä ynnä muita hauskoja liikkeitä :D Sit mentiin Emmin kanssa uimaan, ja harrastettiin vähän vesijumppaakin... koitettiin juosta vedessä ynnä muuta kehittävää. Siinä rannalla nähtiin myös käveleviä simpukoita. Kun ne liikku niin niistä jäi semmosia jänniä jälkiä siihen rantahietikolle ja niitä jälkiä risteili hiekassa ristiin rastiin. Tosi hauskan näkösiä!

Simpukan sisällä oli elämää :)

Auringonlasku Siam Baylla

Pitkähäntävene rantautumassa

Simpukoita mönkii sannassa

Sit aurinko alkoi jo laskea ja päätettiin lähtee kävelemään toista reittiä takas kämpille. Se olikin huomattavasti jalkaystävällisempi. Patok Baylla haettiin minimarketista yhet Smirnoff Icet ja jäätelöt ja mentiin rannalle hiekalle istumaan. Siinä sit katseltiin auringonlaskua. Tai no... itse aurinko ei tainnu siihen ees näkyä, mut hienot värit oli kuitenkin taivaalla. Sit käytiin kämpillä suihkussa ja ajateltiin et lähetään kattelemaan jotain ruokapaikkaa ja vähän et tapahtuuko saarella mitään. No, sen verta selvisi, että saarella ei todellakaan tapahdu mitään :D Patok Bayn reggaebaarikin oli kiinni, omistaja oli lähtenyt kai käymään Phuketissa. Työkaverilta Johannalta, joka oli saarella samaan aikaan sukeltelemassa, tuli viesti et hän on Raya Fatherin ravintolassa syömässä ja mekin mentiin sit sinne. Auringonottosession jälkeen huomattiin et nahka vähän punottaa... johtu ehkä siitä kun läträttiin siel meressä niin kauan. Mietittiin et nyt ois ollu aloe vera –hieronta paikallaan, mut saaren hierontapaikat oli jo kiinni joten tyydyttiin sit vaan aloe vera –geeliä itse hieromaan iholle. Kyl se tuntu auttavankin.

Auringonlasku Patok Baylla

Meidän prinsessapeti moskiittoverkolla varustettuna

Mulla paino ilmastoinnista saatu flunssakin tuona päivänä päälle ja oli vähän kipee olo, joten painuttiin sit yöpuulle. Oikeen hieno prinsessapeti moskiittoverkkoineen meillä olikin ja nukuttua sain ihan hyvin. Meidän bungalowin terassilta oli ihan mahtavat maisemat Patok Baylle, rantaan ja merelle. Niitä siinä heti aamutuimaan taas ihasteltiin. Sit lähettiin syömään taas Raya Resortin raflaan ja saatiin sama näköalapöytä kun edellispäivänä. Se oli kuulemma meille varattu J Siinä istuskeltiin aika pitkään ja sen jälkeen siirryttiin rannalle. Mentiin kuitenkin puoliksi varjoon reggaebaarin edustalle, kun edellispäivän jälkeen ei haluttu kärventää itseemme enää sen enempää. Siinä sit köllöteltiin siihen asti kunnes oli aika lähtee hilautumaan Rayan toimistolle ja siitä sit veneelle kotimatkaa kohti. Nyt istuttiin veneen yläkannella katoksen alla. Ja törmäsin siellä pariskuntaan, joka on Finskillä töissä ja olivat olleet Racha Yailla lyhyttä lomaa viettämässä yhden yön verran. Heidän kanssaan siinä sit matkalla tarinoin.

Upea näkymä meidän bungalowin terassilta (bungalow nro. 6)

Kukat kukkivat ja aurinko paistaa - I'm happy :)

Racha Yain saari on kyllä oikea hermoleposaari. Sinne on turha lähtee mitään menoa ja meininkiä etsimään. Rannat siel on todella upeat: turkoosia, kirkasta vettä ja valkoista korallihiekkaa, joka ei edes kuumene ja polta jalkoja. Ja maisemat ovat aivan mahtavat. Paratiisi – ei voi muuta sanoa.

Patok Bay, oikealla Raya Resortin ravintola

Patok Bayn ranta

This is paradise!