Road trip to Preveli!

Viime lauantaina mulla ja mun kämppiksellä Mervillä oli vapaapäivä. Yhet asiakkaat oli mulle jo kauan aikaa sitten kehuneet, että Prevelin palmuranta on hieno paikka. Jostain se idea sit lähti, et vuokrataan Europcarilta auto ja huristellaan vapaapäivänä sinne. Molemmat oltiin kyl viikolla kipeinä, et näytti jo uhkaavasti siltä et reissu peruuntuu, mut kun perjantaina oli jo huomattavasti parempi olo, niin kämppis soitti Europcarille ja varas meille auton.


Lauantaina puol ysiltä aamulla lähettiin sit Europcarille autoo hakemaan. Saatiin hieno valkonen turbonuoli (=Nissan Micra) allemme ja road trip alkoi! Aamulla todettiin, että taas on oppaat lähössä liikenteeseen. Meil ei ollu juuri mitään hajua koko paikasta, saatikka siitä missä se sijaitsee ja mistä kautta sinne pitäisi ajaa. Ja että missä se palmuranta siel on. Mervi sit katteli vähän netistä ja sielt jo selvis et pitäs ajella Prevelin luostarille päin ja et sieltä menis joku polku rantaan. Vielä Europcarin mieheltäkin kyseltiin neuvoa ja vastaavanlaiset tiedot saatiin.

Meidän turbokaara Armenin leipomon pihassa

Sit ei kun matkaan! Meillä oli varusteena biitsikamat, paljon juomaa ja tietty hyvää musaa autoon, joten matkan aikana autossa raikas mm. Mihalis Hatzigiannis, Adele ja Despina Vandi. Minä olin kuskina (heh, paras kuski tulikin valittua :D) ja Mervi kartturina. Suunnattiin ekana kansallistielle ja sitä pitkin itään kohti Rethymnonia. Retyn kohdalta piti kääntyy etelään päin kohti Armenin kylää. Tietty kateltiin viitoist vaan Armenia, mut kun semmosta ei alkanu näkyä, ni Mervi kartturina totes, et varmaan pitäs alkaa jo kääntyä ja minähän sit käännyin. Tienviitassa luki Spili. Ja kyllä - kartturi oli oikeassa, se oli juuri oikea tienhaara!

Armenin kylässä pidettiin eka pysähdys, käytiin paikallisesta leipomosta hakemassa pinaattirullapiiraat (vai mitä le ovatkaan) aamupalaks. Sit taas jatkettiin matkaa ja sit alko näkymäänki Preveli monastery -viittoja, joita seuraamalla alettiin lähestymään etelärannikkoa. Sit ajettiin tosi hienon Kourtaliotikon rotkon läpi. Siin oli pakko pysähtyy ottaa kuvai, mut eihän noi rotkot ikinä näytä kuvis niin hienoilta ku mitä luonnossa.

Kourtaliotikon rotko

Kun lähestyttiin rantaa ni tie vaan muuttu kapeemmaks ja kulki vuoren rinteellä eikä ollu ees mitään kaidetta. Ja sit lopulta tuli kyltti, mis luki et palm beach. Perillä! Eikä ajettu kertaakaan ees harhaan! Mut tästä alkoki sit meidän matkan voimainponnistus. Nimittäin parkkipaikka oli ylhäällä rinteellä ja alas meni polku, mis oli varmaan ainaki tuhat porrasta (no okei, ei oikeesti niin montaa, mut siinä melkein 40 asteen helteessä se tuntu siltä, ja tieto et samaa reittiä on tultava takas, lisäs vielä tuskaa :D) Parkkipaikal ei ollu ees vielä maksunkerääjät paikalla sillon aamuyhentoista aikaa, kun rannalle saavuttiin (ilmeisesti parkkipaikka ois oikeesti maksullinen).

Kyltti rannalle - perille löydetty!

Sit ei kun vaan laskeutumaan portaita alas. Täytyy sanoo, et itse ranta ei ollu mikään kauheen kummonen ja hiekka oli semmosta harmaata. Rannalla oli yks rantaravintola, mistä sai ruokaa ja juomaa. Laitettiin sit alustat ja pyyhkeet puun alle varjoon ja alettiin löhöömään. Aateltiin, et eihän täs varjossa tarvii ees aurinkorasvaa... no okei, laitettii me sit vähän kuiteskin. Rannalla tuuli kyl mukavasti, et ei ollu liian kuuma. Rannalta lähti joki, jonka varrella kasvo palmuja. Se oli ihan hieno, mut varmaan aikasemmin kesällä/keväällä ois ollu vehreämpi paikka. Nyt alko luonto jo vähän olla kuivunutta. Joessa oli ihanan kylmää vettä ja siinä oli kiva vähän kahlata ja vilvoittaa jalkoja.

Ylhäältä avautuivat upeat näköalat...

.... mutta tie alas (ja etenkin takaisin ylös) oli tuskien taival auringonpahteessa 

Prevelin ranta

Palmumetsän keskellä virtaa joki ja joen vartta kulkee polku

Muutaman tunnin löhöilyn jälkeen lähettiin kapuamaan rappuja ylös ja meinattii kuolla helteeseen. Mun vesipullokin oli ihan lämmenny, mut pakko oli hörppiä sitä kuumaa vettä ja huilata aina vähän väliä. Päästiin kuin päästiinkin lopulta ylös ja sit ei kun autoon ja ilmastointi täysille :D Päätetiin käydä syömässä jossain läheisessä Prevelin tavernassa ja löydettiinkin taverna nimeltä Preveli, kas kun omaperäistä! Mä tilasin spaghettia anthotyro-juustolla. Tarjoilija sano, et siinä kestäs vähän kauemmin, mut meillähän ei ollu kiire, joten.... kohta näin kun ravintolan mies meni jonnekin ja tulee kohta takas kattila ja spagettipussi kädessä... :D

Takas ajellessa päätettiin et kun aikaa on, ni mennään käymään Rethymnonissa. Siel seurailtiin satamaan johtavia kylttejä ja ajettiin Fortezza-linnotuksen kuvetta ja tultiin ihan sataman lähelle ja sinne saatiin auto parkkiin. Mentiin istumaan yhteen kahvilaan venetsialaiseen satamaan. Siin otettiin vähän virvoketta ja sit lähettii taas ajelee ja ettii reittiä kohti kansallistietä. No se löytykin helposti. Ja kansallistietä pitkin matka takas sujui joutuisasti ja radiosta vaan poppi soimaan ja auto sen kun hytky, kun me vähän "jorattiin"... (vastaantulijoille jotain hupia) :)

Rethymnonin satama

Sellanen oli meidän road trip. Mukava päivä ja etenkin kiva oli kruisailla vähän etempänä ja katsella uusia maisemia ja paikkoja. Ylihuomenna mul ois taas vapaata, mietin täs et mihinkähän sillon lähtis?! Oon kyl vähän suunnitellu et jos ottas ihan bussin alle ja suuntais Rethymnoniin koko päiväks. Mä tykkään ajella autolla, mut en yksinäni ja Retyyn pääseen ihan kätsysti myös paikallisbussilla ihan siihen vanhan kaupungin kupeeseen.

Ai niin ja ups! Mä oon täl viikol sortunu vähän shoppailee... maanantaina oli lento 2h myöhässä ja mentiin lentokentän henkilökunnan tax free myymälään, mistä lähti mukaan Estee Lauderin puuteri ja Escadan kesätuoksu. Ja sit toissapäivänä mul oli päiväl useempi tunti vapaata (historiallista!) ja mun oli tarkotus mennä Jumboon ostaa superliimaa, jotta saan liimattuu mun yhet kengät ja sit eksyinki matkan varrel kiinalaisten pitämään JYD-vaatekauppaan. No sieltä tuli ostettuu yhtä sun toista ja kerkisin mä pikasesti viel Jumboonkin, mistä liiman lisäks tarttu mukaan vähän muutakin. Siis ihan tarpeellista vaan! :) Täytyy laittaa kuvii mun shoppailuista kuhan kerkiän taas!

Eikun mukavaa päivää kaikille ja terveisiä sinne kylmään ja sateiseen Suomeen täältä helteiseltä Kreetan saarelta!

Haloo haloo, kyllä täällä vielä ollaan!

I know, I know... on sit jäänyt tää blogin kirjottaminen tällä kaudella. Monesti asia on ollu mielessä, mutta yksinkertaisesti vain ei ole ollut aikaa. Tai varmaan aikaa ois ollu kirjottaa pari riviä, mut jotenkin en harrasta semmosia blogipäivityksiä, vaan haluan tehdä sit kerralla enempi juttua. Mut jospa nyt saisin kunnostauduttua tässä asiassa vähitellen...

Kauden alussa Katjan kanssa Hanian venetsialaisessa satamassa

Kausi on ollut tosi kiireinen. Alkuun oli taas aikamoinen shokki tulla uuteen paikkaan, opetella uudet kuviot ja uudet rutiinit. Taas oli se sama tunne kun edelliskauden alussa, et kaikki on ihan uutta ja ihmeellistä, eikä mistään saa mitään tolkkua ja et kaikilla on vielä niin kiire, et ei viitti edes kysyä ja vaivata. Mut siitä se sitten lähti, ja asiat alko selkiintyä ja nyt rutiinit alkaa olla aika hyvin hanskassa. Toki joka päivä tulee kysymyksiä eteen, joihin ei osaa vastata. Se vaan tässä työssä kuuluu asiaan – kaikkea ei voi koskaan tietää. Mut joku tietää jotain ja toinen jotain toista, ja jostain todennäkösesti saa vastauksen. Asiakkaat kun saattaa kysellä ihan mitä vaan... vaikkapa et missä on lähin paloasema! Mut sekin sit selvisi paikalliselta kysymällä J

Hanian ihanan idyllisessä vanhassa kaupungissa

Tykkään olla täällä Haniassa ja Kreetalla. Tää on kaunis paikka ja täällä on kaikenlaista tekemistä ja näkemistä. Vapaapäivinä tekis mieli aina lähtee johonkin uuteen paikkaan, mut en vielä oo kovin moneen paikkaan kerinny. Paleohorassa käytiin yhtenä vapaapäivänä ja sit kun mul oli tuplavapaa, kävin Santorinilla moikkaamassa Phuketin opaskaveria. Sit kun mul on seuraavat tuplavapaat, niin lähen varmaan saaren pääkaupunkiin Iraklioniin tutkimaan paikkaa tarkemmin.  Ja Rethymnoniinkin haluan vielä mennä. Paikkoja täällä riittää missä käydä! Tosin saari on aika suuri, 260 km itä-länsi suunnassa, joten yhden päivän aikana ei viitti ihan saaren toiseen päähän lähtee. Etenkin vuoristotiet kun on aika mutkaisia ja ei niitä nopeimpia ajaa.

Paleohoraan mennessä oli upeat maisemat

Nyt täällä on kesän eka helleaalto. Lämpötilan on ennustettu nousevan noin 40 asteeseen. Ja aika lähellä ollaan jo oltu tässä parina päivänä. Kyllä nyt tarkenee! Tosin huono puoli on se, et kun lämpötilaerot sisällä ja ulkona on niin suuret (tarkoitan ilmastoituja sisätiloja), niin meinaa heti aiheuttaa mulle vilustumista. Mulla onkin nyt sitten kurkku kipee, nenä tukossa ja eilenkään ei asiaa auttanut, kun olin opastamassa meidän Knossoksen retkeä, ja siellä jouduin huutamaan 54 hengen porukalle, ja kaskaatkin koitti vielä kilpailla mun kanssa!! Olo ei oo kovin häävi ollu tänään, mut oon sinnitelly. Mul oli vielä ihan sikapitkä päivä, kun aamul oli transfer eli lentokenttä, iltapäiväl tervetulotilaisuus ja sit viel täs illal kävin lähettämässä yhen bussin kentälle.  Saa nähä, mikä on olotila huomenna.

Meillä on partsilta merinäköala ja auringonlaskut on ihan mielettömiä! :)

Työt tosiaan on alkanu tääl jo luistaa ja tääl on muutenkin aika monipuolisia työtehtäviä. On lentokenttää, tervetulotilaisuuksia, retkiä, päivystyksiä, toimistotyötä, puhelinpalvelua... Ja meillä toimii tääl Haniassa myös nyt Aurinkomatkojen Kids Club, ja siellä vierailee pari kertaa viikossa myös Muumipeikko. Tiistaina sain olla eka kertaa Muumipeikkoa vastassa ja avustamassa, kun hän saapui aikakoneellaan Haniaan ja kävi lapsia (ja aikuisiakin!) tervehtimässä ja halaamassa hotelli Imperialilla Malemen lomakylässä. Vähänks oli kivaa nähdä Muumi!! J

Muumipeikko eka kertaa vierailulla meidän toimistolla toukokuussa

Päätän raporttini tähän ja jatkan istuskelua takaparvekkeella, nauttien laskevan auringon kajosta ja kaskaiden korvia huumaavasta sirityksestä. Kirjottelen taasen lisää paremmalla ajalla, ja koitan nyt kunnostautua tän blogin kanssa, ja laitella enempi kuviakin hienoista maisemista ja paikoista missä olen täällä päässyt käymään.

Tämmösen oon meinannu ostaa, mut enhän mä oo osannu viel valita... hih, tunnettehan te mut! :D

Eikun jassu ja kali nihta kaikille! J

Missä minun pitäisi opastella ensi talvena?

Ehkä tuntuu vähän hassulta miettiä tätä nyt, kun kesäkautta takana hieman reilut 2 viikkoa, mutta meillä on nyt meneillään kohdehaut, joten siitä syystä tämä kysely. Noh, yksi kohde mulla on jo selvänä, mut kolme toivetta pitäisi laittaa, ja ne kaksi muuta on vähän hakusassa. Ja huomenna on viimenen hakupäivä! Tää on vaikeeta!! Mähän olen vielä määräaikasella sopimuksella, joten mitään takuuta ei ees töistä ole talveksi, mutta toivossa on aina hyvä elää :) Joten äänestelkää tuossa kyselyssä sivun laidassa ja voitte laittaa tähän kommentteihinkin hyviä ehdotuksia perusteluineen tulemaan, ties vaikka ottaisin teidän neuvosta vaarin ;)

Eikun hyvää päivää kaikille! Minä viettelen tänään vapaapäivää, mut pitäs tässä vähän valmistautuu sellaseen vaihtoehtoon, et mun pitää lähtee huomenna meidän Iraklionin ja Knossoksen retkelle... Täytynee soittaa toikalle, ja kysyy et mikä on huomisen retken tilanne! Jassu!

Sirikari

Kreetalla on paljon erilaisia lyhyempiä ja pidempiä vaellusreittejä. Meillä on kerran viikossa patikointiretki Sirikarin rotkoon. Siellä vaellellaan noin 7 kilometrin matka ja matkaan menee noin kolmisen tuntia ja tuohon aikaan mahtuu semmonen parinkymmenen minuutin taukokin. Reitti lähtee Sirikarin kirkolta ja ensimmäinen kilometri on alaspäin laskeutumista, kunnes päästään rotkon pohjalle. Sitten polku kulkee sekä rotkon pohjalla puron viertä että kallionrinteellä. Polku on aika kapea ja välillä tosi kivikkoinen, kun vuorenrinnettä alaspäin on valunut irtokiviä reitille. Puolessavälissä on taukopaikka, missä vesipullon voi täyttää raikkaalla vuoristovedellä.

Vaellusreitti, Sirikari - Polirinia

Vuoren seinässä on luola

Kivikkorinne

Loppupäässä mennään pienen kivisillan yli ja reitin päässä on viimeinen lammasaita. Matkan alku- ja loppupäässä on siis rautalankaportteja, jotka pitää aina muistaa laittaa kiinni. Paimenet ei tykkää, jos lampaat karkaa :D Eilen kun olin eka kertaa tätä retkee vetämässä, niin siihen Sirikarin kirkolle ilmesty lammaslauma paimenen kera. Yhtäkkiä lampaat lähti vauhkona juoksemaan ihan väärään suuntaan, liekö säikähtivät meitä suomalaisia matkailijoita :P Paimen oli yksinään ja koitti viskellä kiviä lampaitten eteen, jotta saisi ne säikäytettyä toiseen suuntaan. No, lampaat sitten pysähtyivät ja kohta juoksivat kahta kauheempaa kyytiä kirkon viertä ja paimen perässä. Toivottavasti nyt oli suunta oikea J

Polkua pitkin mennään

Rotkon pohjalla on puro

Kun varsinainen vaelluspolku päättyy, tulee retken haastavin osa, kun noustaan semmonen kilometrin matka Polirinian kylään. Nousua tulee aikalailla, ja siinä kohti hengityskin jo vähän tiivistyy! Mut ihan peruskunnolla siitä selviää. Polirinian kylässä ruokaillaan sitten kafenion Odysseaksessa, jota pitää vanha rouva Argiro. Hänen erikoisuutensa on boureki, kreikkalainen kesäkurpitsa-perunapaistos. Myös munakas ja kreikkalainen salaatti on siellä tosi herkullisia.

Idyllinen talo vuorenrinteellä Polirinian kylässä

Maisemia Polirinian kylästä

Verrattuna muuhun Eurooppaan, Kreetalla kasvaa tosi paljon enemmän kasveja, joista osa on sellasia, jotka kasvaa vaan Kreetalla. Erilaisia kasvuympäristöjä on niin monenlaisia, koska Kreetan korkeusvaihtelut on niin suuret. Tästä syystä siis kasvistokin on tosi monipuolista ja on kuivien paikkojen ja kosteikkojen kasveja, rannikko- ja vuoristoalueen kasveja. Tuolla retkellä näkee tosi paljon kaikenlaisia kasveja, mut enhän mä mikään hortonomi ole, joten suurin osa niistä mulle on ihan outoja. Mut olen opetellut jo jotain kasveja, yrttejä ja puita tunnistamaan,  mm. keltakukkaisen piiskaherneen ja vaaleanpunakukkaisen oleanterin, joita molempia kasvaa täällä tosi paljon teiden varsilla. Yrteistä tunnistan salvian, pensaspaloyrtin, timjamin ja oreganon sekä puista araukarian, eukalyptuspuun, oliivipuun, plataanin ja sypressin.

Pensaspaloyrttiä kasvaa Kreetalla tosi paljon

Tuossa vaelluspäivän aikana näkee yleensä myös eläimiä, ainakin lampaita, vuohia, kanoja, liskoja ja maakotkia olemme tähän mennessä nähneet. Eilen näin tosi siistinnäköisen ihan kirkkaanvihreän liskoeläimen. Harmi vaan, että se pujahti pensaikkoon piiloon niin nopsaan, etten kerinnyt sitä tarkemmin tutkailemaan. Mut tietty ne maisematkin tuolla rotkossa on näkemisen arvoiset. Jylhiä vuorenrinteitä katsellessa voi vaan ihmetellä veden suurta voimaa, sillä rotkot ovat täällä Kreetalla syntyneet maan kohotessa ja virtaavan veden syövyttäessä uoman kallioon.

Vuohia taukopaikallamme

Vaellusmaisemat on jylhät

Mut se mikä kanssa on hyvä, on se et tällä retkellä saan työtä tehdessä hyötyliikuntaa samalla. Ainakin jalkojen lihakset tekee töitä kun laskeudutaan polkua ja kivikoita pitkin rotkoon ja sitten kun noustaan rinnettä ylös. Seuraavana päivänä reissu yleensä tuntuu lihaksissa. Mut ehkä jollain hyväkuntosella ei tunnu missään, kun mulla onkin tällä hetkellä lihaskunto tosi rappeutunut. Jahka tää kauden alkuhässäkkä on ohi, niin täytyy varmaan alkaa enempi panostamaan tähän kuntoiluun. Ja mun työvuorolistalla olikin Sirikarin retki ens viikollekin merkittynä, et siinähän sitä tulee sit taas päivän patikat tehtyä :D

Eka kausi paketissa, toinen aluillaan

Nyt olen siirtynyt uuteen kohteeseen, Haniaan Kreetalle. Saavuin tänne tänään ja vielä en oo kerinnyt juuri muuta tekemään ku asettautumaan taloks. Tällä kertaa asun vuokrakämpässä ja kaiken lisäksi kimpassa uuden kollegani Mervin kanssa. Kämppä sijaitsee Kato Staloksen lomakylässä. Rantaan on lyhyt kävelymatka sekä parvekkeelta on merinäköala ja sisämaahan päin katsoessa näkyy Lefka Orin lumipeitteiset vuorenhuiput. Näkymät on siis mahtavat ja muutenkin kämppä on mukava ja tilava.

Mutta ennen kuin tähän uuteen kohteeseen sen tarkemmin paneudun tässä blogissa, kun en vielä itsekään ole kovin hyvin perillä, halusin vielä palata Phuketin kauden lopun tunnelmiin. Viimesellä viikolla sattui ja tapahtui vielä kaikenlaista. Nimittäin meillä oli tsunamivaroitus. Itse olin asiakkaitten kanssa retkellä tuona iltapäivänä ja sain paikallisoppaan kautta ensin tiedon, että Phuketissa olisi ollut joku lievä maanjäristys. Kohta kuitenkin selvisi, että ei se Phuketissa ollut, vaan merellä Sumatran länsipuolella ja että järistys oli aika voimakas. Me olimme juuri retken viimeisessä pysähdyspaikassa cashewpähkinätehtaan myymälällä, joka sijaitsee kaukana rannikolta ja sain kohdepäälliköltämme ohjeet jäädä sinne. Kun liike meni kiinni, siirryimme lähimmän 7eleven supermarketin pihaan, jotta asiakkaat saivat ostettua ruokaa ja juomaa ja lähellä oli myös pieni thairavintola, jossa pääsimme käymään wc:ssä.

Nuoret pojat suorittavat luostarijakson, jonka jälkeen ovat uskonnollisesti täysikäisiä

Phnag Ngan karstikallioita

Kun tilanne iski päälle, meni matkapuhelinverkot ihan tukkoon. Pääsin onneks kuitenkin kännykällä facebookiin ja sieltä sain tietoa Phuket Newspaperin tilapäivityksistä. Niitä sitten suomentelin asiakkaille ja pidin heitä koko ajan ajan tasalla. Kävi ilmi, että tsunamivaroitus oli annettu ja käsketty ihmisiä siirtymään korkeille paikoille ranta-alueilta. Liikennepoliisi oli myös sulkenut kaikki rannikolle menevät tiet ja kehotti kaikkia teillä liikkuvia pysähtymään ja jäämään sinne missä ovat. Saimme tiedon, että tsunami iskisi Phuketiin noin puolen tunnin päästä. Painotin asiakkaille koko ajan, että me ollaan turvassa. Ranta-alueiden tilanteesta meillä ei kuitenkaan ollut varmuutta, koska uutisissa asiantuntijatkaan eivät osanneet arvioida, mitä tulisi tapahtumaan. Me siis odotettiin ja odotettiin. Tuli myös jälkijäristyksiä ja tsunamivaroituksen määräaikaa pidennettiin. Meillä oli koko ajan epätietoisuus siitä, kuinka kauan evakko tulisi kestämään. Sitten saatiin tietää, että aalto oli tullut ja merenpinta oli noussut vain 10 cm, ja aalto oli tullut 80 cm pidemmälle sisämaahan normaaliin verrattuna. Vielä oli epävarmaa kuitenkin, että tuleeko lisää aaltoja. Yhteensä noin 4 tuntia me oltiin evakossa ennen kuin saatiin vihdosta viimein tieto, että tsunamivaroitukset on peruttu Thaimaan osalta. Sitten lähdetiin bussilla hotelleille. Kaikkialla oli aika rauhallista ja melko autiotakin. Sanoin asiakkaille, et mulla on nyt aika lailla pasmat sekasin, et en tiedä pitäskö mun jatkaa vielä retkipuheita vaiko ei. Asiakkaat sanoivat, että huilaa sinäkin jo. Kovasti kiittelivät, että hyvin hoidin tilanteen ja tiedotus pelasi ja joku jopa kysyi, että olenko ennen tämmöisissä vastaavissa tilanteissa ollut. Minä kiitin puolestani heitä ja sanoin, että oli hyvä, että henki säilyi. En siinä vaiheessa edes tajunnut, että tuon saattoi ymmärtää kahdella lailla. Minä tarkoitin sitä, että ilmapiiri säilyi hyvänä, mutta tietysti tuon saattoi ymmärtää, että säilyttiin hengissä. Jotain naurunremahduksia bussista kuului ja joku kommentoi, että joo oli pääasia, että henki säilyi.

Mutta olihan tuo melkoinen kokemus ensimmäisen kauden viimeiselle retkelleni. Ja se oli itse asiassa samalla meidän koko Phuketin kauden viimeinen retki. Aamulla kun retkelle lähdettiin ja asiakkaille kerroin, että tämä on kauden viimeinen retki, niin sanoin, että tämä on oikein special-retki. Enpä vielä siinä vaiheessa tiennyt, miten spesiaali siitä tulisikaan. Varmaan jäi meille kaikille ikuisesti mieleen. Onneksi, mitään pahempaa ei tapahtunut, ja selvittiin pelkällä säikähdyksellä.

Tästä mennään pitkähäntäveneellä ali

Outo pilvimuodostelma

Kissat viettivät Panyeen merimuslimikylässä lokoista päivää autuaan tietämättöminä tulevasta tsunamiuhkasta

Kaikki tsunamivaroitukset unohtuivat kuitenkin tyystin parin päivän sisällä, kun alkoi thaimaalainen uusi vuosi eli songkran. Siitä jo edellisessä postauksessa taisin kirjottaakin. Tässä vielä yks kuva, joka otettu Patongin Bangla Roadilta päivää ennen kun songkranin piti alkaa. Eli alottivat päivän etuajassa, varmaan tästä tsunamijutusta ilahtuneena :D

Songkran-lämmittelyä

Täytyy tähän viel ynnätä yhteen, et Phuketin kausi oli kyllä tosi mahtava, ja kyl mulle vähän tuli suru puseroon ja haikea mieli, kun sieltä piti lähteä pois. Kausi meni vielä kaiken lisäksi aika helposti. Olihan niitä haastaviakin tilanteita, mutta kuitenkin pääasiassa asiakkaat oli hyväntuulisia ja mukavia. Tulihan meille kirjallista palautettakin, mitä innolla tietysti luin. Ilahduin siitä, että minullekin tuli nimeltä mainiten positiivista palautetta ja etenkin minun Phang Ngan ja James Bond saaren retkeä kiiteltiin. Muutama palaute jäi mieleen erityisesti: ”Lisää Suvi Rantaman kaltaisia oppaita. Loistava.” ja ”James Bondin saaren opas Suvi oli erinomainen (10+).” Kyllähän nämä kommentit lämmittivät mieltä ekan kauden lopussa. Kuitenkin retket on mulle henkilökohtasesti ehkä se haastavin osa tätä työtä ja oli mukava huomata, että musta on retkioppaaksikin. Mutta haluan kyllä kehittyä siinä vielä lisää ja jos joku päivä pystyn luomaan asiakkaille wow-elämyksiä, niin sitten olen onnistunut työssäni. Noh, rimahan kannattaa aina asettaa korkealle ja pyrkiä huipulle. Jos jää vähän vajaaksi, niin todennäköisesti suoritus on kuitenkin ihan kelvollinen :D

15.4. sinivalkoisin siivin laskeutumassa siniristilippujen maahan

Seuraavat jutut onkin sitten jo täältä Kreetalta. Nyt oon aika rättipoikki, kun viime yön oon istunu bussissa matkalla lentokentälle ja sit vajaa neljä tuntia lentokoneessa ja sit vielä semmonen tunti lentokenttäkuljetusbussissa. Ja nukkunu en oo kun ehkä pari hassua tuntia ja nekin tosi harsomaisesti. Joten nyt lähen nukkumaan ja huomenna alkaakin sitten uuteen kohteeseen tutustuminen oikein toden teolla! Ekat retkiobsaukset on perjantaina iltaretki Hilimoudoun vuoristotarvernaan ja lauantaina Sirikarin vaellus. Ja sunnuntaina olis sit eka vapaa! :)

p.s. Tän postauksen alkupään kuvat on otettu tuolla surullisenkuuluisalla kauden viimeisellä retkellä. Maisemat oli niin upeet, että piti kaivella omakin kamera esiin J

Shoppailua

Kauden lopussa tuli shoppailtua huomattavasti enemmän. Siihen asti olin aina ajatellut, et vielähän tässä on aikaa, kunnes sit huomasin, et aikahan on menny yhessä hujauksessa ja viimeset viikot on käsillä. Tähän postaukseen oon keräilly mun shoppailuja pitkältä ajalta, mut pääasiassa nää on ihan viimesen parin viikon aikana ostettu. Ja paljon enemmänkin sieltä ois tavaraa tarttunu mukaan, mut pelkäsin et kilot paukkuu ylite ja jätinkin jo lakanoita ja pyyhkeitä sinne, mitä olin Suomesta roudannu mukana. No, ei mun ruumaan menneet matkalaukut painanu kun 54 kiloo ja meillähän ois saanu olla yhteensä 69 kiloo, et vielä ois voinu shoppailla enempikin. Mut toisaalta mun laukkuihin ei ois mahtunu paljoo enempää, ja sit ois pitäny jo ostaa uus matkalaukku! Ihan kaikkien ostosten tarkkoja hintoja en enää muista, mut heitän kuitenkin jotain arvioo noihin kuviin.

Tässä nää ekat otokset on mun ostoksista, jotka tein jo tammikuun lopussa kiinalaisen uuden vuoden aikaan järjestetyiltä markkinoilta, jotka oli Chalongin temppelialueella. Sinne mopoilin yks sunnuntai-ilta Katin kanssa. Siel oli ihan sairaasti jengiä, ja lähinnä vaan paikallisia. Oli siel muutama ulkomaalainen ja ne olikin sit melkeen suomalaisia. Mut omituisinta oli et ne paikalliset TUIJOTTI meitä siellä ihan kun eivät ois ennen turisteja nähneet.

Kissapaita, oisko ollu 100 bahtia eli 2,5 €

Lyhyt pallohame, muistaakseni jotain noin 200 bahtia eli 5 €

Ohut neulostakki, 80 bahtia eli 2 € (tästä kyl vähän saumat ratkeilee...)

Nää seuraavat ostokset tein kun olin pari viikkoa ennen kauden loppua eka kertaa opastamassa meidän Thaimaan tuliaiset -ostosretkeä. Se on aina lauantai-iltapäivisin ja tosiaan mulle ei ollut sitä koskaan aikasemmin työvuorolistaan tullut kohdalle. Mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Retkellä käydään Jim Thompson outletissa. Jim Thompsonhan on Thaimaassa tosi tunnettu brändi, vois verrata vähän Suomen Marimekkoon. Samantapasia kuoseja on tekstiileissä kuin Marimekollakin. Ja tuolta outletista saa mm. thaisilkkiä metritavarana, huiveja, patakintaita, pöytäliinoja, vaatteita, kenkiä, pussukoita jne. Toinen vierailukohdet on Putthain matkamuistomyymälä, missä on kiinteät hinnat ja suht edullista. Ja sit viimesenä retkellä mennään Phuket Cityn viikonloppumarkkinoille, missä on 2 tuntia vapaata aikaa kierrellä. Tuolta viikonloppumarkkinoilta ostin myös onnea tuottavan bambun (pieniä lyhyitä bambunoksia kiinnitetty toisiinsa pussinsulkijalla). Asiakkaille totesinkin, et se tais olla mun turhin ostos, mut kun myyjä niin vakuutteli et se tuottaa onnea, niin pitihän se ostaa (thaimaalaisten taikauskoisuus on selvästi tarttunu muhun!). Makso varmaan jotain 60 bahtia eli 1,5 €.

Kaksi vähän pitempää  Ed Hardyn piraattitoppia, viikonloppumarkkinat, 50 bahtia eli 1,25 € / kpl (aika halpaa :D)

Riikinkukkomekko, viikonloppumarkkinat,  250 bahtia eli 6,25 €

Aloe vera & kookos ja aloe vera -geelit, Putthain matkamuistomyymälä, 150 THB eli 3,75 € / kpl

Tän seuraavan mekon mä ostin tuolta samoilta viikonloppumarkkinoilta mut eri reissulla. Mun työkaveri entisestä työpaikasta oli perheineen käymässä Phuketissa maaliskuun lopulla, ja innostuin sitten heidänkin kanssa lähtemään markkinoille vielä uudelleen. Molemmilla markkinareissuilla ostin myöskin ruokaa paikallisista kojuista. Nuudeliannoksen sai 30 bahtilla eli n. 0,75 € ja sit ostin suklaakakkupalasen ja "suklaapullia" jotka oli 0,25 € / kpl. Ihanan näkösiä leivonnaisia siellä oli kans myynnissä ja sit vähemmän ihania "herkkuja" eli heinäsirkkoja ja toukkia, joita mun kaveri miehensä kanssa maistoikin, mut mä jätin väliin...

Mekko 250 THB eli 6,25 €, viikonloppumarkkinat

Sit Karonin temppelimarkkinoilla tuli loppuaikoina käytyä useemmankin kerran, ja aina sieltä jotain tarttui mukaan. Sieltä sai mm. tosi halvalla alusvaatteita. Isoja kokoja tosin oli aika vaikee löytää ja etenkin rintsikat oli tosi kapeeta mallia, eli sellasia, et just pystyn niitä ite käyttämään. Alushousuissa oli sekä kääpiömalleja että mummomalleja. Nää kuvassa olevat on niitä kääpiömalleja, jotka meni mulle just päälle ja on tosi matalaa mallia. Ja täytyy sanoo, et ainakin joissain alkkareissa saumat ei oo mitään ihan maailman kestävintä tekoo.

Ylimmät 199 THB eli 5 € Jungceylon-ostoskeskus Patong, kahdet alemmat yht. 100 THB eli 2,5 € Karonin temppelimarkkinat

Kolmet alushousut yht. 100 THB eli 2,5 €

Violetit sulkakorvikset ja Hello Kitty -korvikset Jungceylon 100 THB eli 2,5 € / pari, oikealla ylhäällä olevat  korvikset 20 THB eli 0,50 € ja kolmet muut yhteensä 50 THB eli 1,25 € Karonin temppelimarkkinat

Kiilakorkopistokkaat 120 THB eli 3 € Karonin temppelimarkkinat (ei kovin kestävää laatua...)

Kauden lopussa mulle iski paniikki, et tartten jotain lämmintä vaatetta mukaan, kun lähen Suomeen. Muistissa oli vielä tulolento Phuketiin, jossa ilmastointi oli niin kylmällä että vilustuin ja sairastin flunssaa kaks viikkoo ja sain keuhkoputkentulehduksenkin. Yhtenä lauantai-iltana lähinkin sit kollegani Lauran kanssa Central Festival -ostoskeskukseen ettimään lämmintä vaatetta. No, enhän mä mitään lämpimiä vaatteita sieltä löytänyt, mut mukaan tarttu sit yks t-paita, joka on kuvassa takapuolelta, koska koko paidan juju on tuo takapuolen rusetti :)

Paita Central-tavaratalosta, hinta tais olla jotain 15 € luokkaa (kauheen kallista...)

Meidän Etelä-Phuketin retkellä käydään Phuket Cityssä eli Phuketin saaren pääkaupungissa ja ihan loppuaikoina opastin tätä retkeä monta kertaa. Retkellä on 1,5 tuntia vapaata aikaa ja lounaan lisäksi tuli sitten aina tietysti shoppailtua. Kuvista ei ehkä näy, mut noi kaks toppia on XL-kokoa... ihan kiva huomata olevansa jättiläinen Thaimaassa, kun Suomessa kuitenkin meni yleensä S tai maksimissaan M.

Toppi 175 THB eli 4,3 €, Phuket City

Pakollinen turistiostos 175 THB eli 4,3 €, Phuket City

Punainen tunika, muistaakseni 400 THB eli 10 € Phuket Cityn kadunvarsikoju (en jaksanu tinkiä)

Saronki 250 THB eli 6,25 € Phuket Cityn kadunvarsikoju (en jaksanut tinkiä)

Sandaalit, 259 THB eli 6,5 €, Robinson-tavaratalo, Phuket City

Ihan viimesellä viikolla kävin viel useemman kerran Patongilla Jungceylonissa shoppailemassa. Eikun vaan Joonakselta palkkaennakkoa ja hard core shoppailemaan! Ja yllättävän paljon sieltä kaikkee kivaa löytykin. Hinnathan ostoskeskuksissa on aina kalliimmat, koska siellä on enempi merkkitavaraa, mut voihan joskus vähän "panostaa"... :D

Ohut paita 699 THB eli 17,5 €, Island Girl, Jungceylon (ryppynen kuvassa, mutta oikeesti tosi kiva paita)

Pitkä ja löysä kauluspaita 699 THB eli 17,5 €, Island Girl, Jungceylon (hieno kun laittaa vyötärölle ohuen vaaleenruskeen vyön)

Vivienne-urheilusortsit 300 THB eli 7,5 €, Robinson-tavaratalo, Jungceylon

Ihana farkkumekko vyöllä, oisko ollu 1200 THB eli 30 €, Robinson-tavaratalo, Jungceylon

Trend-nahkalaukku n. 2400 THB eli 60 €, St James & Trend, Jungceylon ja meikkipussukka 250 THB eli  6,25 € Jim Thompson outlet, The Courtyard

Tuo ylläoleva laukku olikin mun kaikista kallein ostos koko kauden aikana. Olin päättäny ostaa uuden käsiveskan, kun entisessä oli lukitussysteemi jo hajonnu ja muutenkin laukku oli kulunut. Pyörittelin jo varmaan kymmentä eri laukkua Findig & Udomagg -liikkeessä Patongilla ja sit toista kymmentä Robinsonissa Jungceylonissa, mut en sit mitään kuitenkaan ostanu. Kunnes sit menin sisälle St James & Trend -merkkilaukkuliikkeeseen Jungceylonilla ja siellä olikin pari hyvää vaihtoehtoa, mut tähän sit päädyin. Normihinta oli yli 3000 bahtia eli yli 75 euroa, mut siellä oli 20% alennus, joten hintaa jäin joku noin 2400 bahtia eli 60€. Mut oon mä kyl tosi tyytyväinen tähän ostokseen ja laukku vaikuttaa tosi laadukkaalta. Tää Trend on joku ihan thaimaalainen merkki, joten siitäkin puolesta oli kiva ostaa jotain paikallista. Ja toi Jim Thompsonin pussukka oli semmonen pakko-ostos, kun piti vaan saada joku aito Jim Thompson -merkkituote ja tää nyt oli aika kivannäkönen. Tää tulikin sit aika tarpeeseen, kun mun entinen lompakko kastu likomäräks (sisältöineen päivineen... mul oli kaikki rahat ja liput ja laput kuivamassa pöydällä yön yli...) Thaimaan uuden vuoden eli songkranin aikaan. Se oiskin jo ihan luku sinänsä, mut kerrottakoon nyt sen verran et se on ihan pähkähullukreisiboltsi juhlapäivä, jollon kaikki kynnelle kykenevät leikkivät vesisotaa ja ampuilevat vettä pyssyistään ja kaatelevat sankoista vettä ihmisten päälle, jotkut jopa parvekkeelta tyhjentävät saavillisia vettä pahaa-aavistamattomien ohikulkijoiden niskaan. Olin kaks päivää ihan likomärkänä, mut täytyy sanoo, et jos siihen touhuun lähtee mukaan ja unohtaa kiristävän pipon kotiin, niin se on sairaan hauskaa ja siitä ei enää välitä, vaikka onkin ihan märkä :D

Tähän loppuun vielä muutamat kenkäostokset. Nää ekat ostin jo Bangkokin reissulla, kun meille uskoteltiin, että avonaisissa kengissä ei pääse temppelialueelle sisään. Mulla ja Päivikillä oli vaan pelkät sandaalit mukana ja sit juostiin kaupasta toiseen ettimässä jotain sopivia kenkiä temppelivierailua varten. Tehtävä oli aika haastava, kun meillä molemmilla on aika iso jalka, mut loppujen lopuksi päädyttiin molemmat ostamaan tällaiset samanlaiset ballerinat, jotka oli vielä ihan ylikalliitkin (siis Thaimaan hintatasoon nähden) ja me kumpikaan ei olla näitä sen koommin käytetty. Noh, meidän tuurilla siellä temppelialueella kävi sit ilmi, et ei ne piitannu tuon taivaallista et mimmosissa kengissä jengi sinne meni sisään. Mut tulipahan tämmösetkin sit ostettua ja me ristittiin ne temppelikengiks :)

Temppelikengät, 500 THB eli 12,50 €, MBK Bangkok

Sandaalit 290 THB eli 7,25 €, Jungceylonin aulamyymälä

Vaaleanpunaiset kiilakantakorkkarit 590 THB eli 14,75 €, Jungceylonin aulamyymälä

Ja jäihän mua vielä harmittamaan yhet punaset korkkarit jotka oli Udomaggin liikkeessä Patongin Bangla-kadulla. Hintaa ois ollu jotain n. 15 €, mut ne oli muka niin kalliit etten raaskinu ostaa :D No, pitihän mun jättää jotain ostettavaa seuraavaankin kertaan ja ostinhan mä jo kauden aikana kymmenet kengät, et ehkä se määrä oli riittävä?! Mä kyl toivon, et pääsisin oppaaksi Phuketiin ens talvenakin. Paikka oli kaikin puolin mahtava ja etenkin tuo ilmasto oli just mulle sopiva. Edullinen hintatasokaan ei ollu yhtään pahitteeks :) Mut mulle jäi vielä juttuja, mitä haluaisin tehdä ja paikkoja, joissa haluaisin käydä ja näin ollen saisin sitten syvennettyä tietämystä kohteesta vielä enemmän ja voisin asiakkaitakin palvella paremmin. Eihän tässä enää kauaa aikaa ole siihen, kun laitetaan jo ensi talven kohteiden toivomuksia vetämään. Mullahan on määräaikainen työsopimus, joten mitään takuuta töistä ei vielä ole, mut tällä hetkellä musta tuntuu, et haen ensisijaisesti Phuketiin ja pitää nyt sit miettiä et mitkä ne kaks muuta kohdetta olis, mitä toiveisiin sitten raapustelen. Ehkä laitan siitä teille myöhemmin kyselyn pystyyn tähän blogiin, käykäähän sitten äänestelemässä! :)

Tähän päätän mun Thaimaan shoppailuraporttini ja toivottelen lukijoille mukavaa alkavaa kevättä täältä Jyväskylästä, missä olen paraikaa kohteiden välissä pyörähtämässä. Ei tässä muuta, mut tänne Suomeen JÄÄTYY... :D