2011-11-15

Sawatdii khaa from Thailand

Täällä sitä nyt ollaan Phuketissa oltu noin kaksi päivää ja hyvin on mennyt. Lentomatka kesti sen noin 10 tuntia, mutta se meni yllättävänkin nopsaan. Aika huonosti kuitenkin sain nukuttua, joten maanantaipäivästä tuli melko raskas. Tietysti heti tullessa obsattiin (tulee sanasta observe) lentokenttäkuljetus. Sitten meidät ajettiin Karon Beachin toimistolle, missä saatiin kaikenlaista kivaa paperimatskua. Heti sen jälkeen lähdettiin yhen oppaan mukaan, kun hänellä oli päivystys läheisellä Orchid hotellilla, joka on Aurinkomatkojen suurin hotelli täällä. Käytiin tutustumassa huoneisiin ja yleisiin tiloihin. Tän jälkeen kohdepäällikkö ajoi meidät meidän majapaikkaan, joka on eräs hotelli. Se sijaitsee Karon Beachilla lähellä Aurinkomatkojen toimistoa. Kämppä on tosi tilava ja muutenkin viihtyisä. Ja kun paikka on hotelli, on meillä käytössä myös hotellin uima-allas. Sinne ei kyllä olla vielä keritty, ja tuskin ihan äkkiä keritäänkään...


Lentokoneessa

Gekko meidän majapaikan respan seinässä

Mun olohuone ja taustalla keittonurkkaus

Eka yö meni ihan hyvin eikä mulla ollu edes ilmastointi päällä, koska ei mun mielestä ollu liian lämmin. Tosin heräsin yöllä 3,5 h unien jälkeen, enkä meinannut saada enää unta, joten rupesin tutkimaan kaikkia matskuja, joita oltiin saatu. Sain sit uudelleen unta, mut olin niin väsynyt et nukuin aamulla pommiin. Onneks kollegani Laura pelasti mut, kun soitti mulle puol tuntia ennen kun meidän piti nähdä. Sit pikasuihku ja kerkisin hyvin mukaan :) Ekana yönä myös hyttyset löysivät minut.... kuulin ininää korvan juuuressa ja päivällä löytyi punaisia puremia jaloista ja käsistä. Jos ne alkaa enempi vaivaamaan niin ostan sitten semmosen pistorasiaan laitettavan karkottimen. Sellasta jo marketissa tänään katoin ja makso vajaa 200 bahtia eli alle 5 euroa.

Tänään oli taas kiireinen päivä. Ekana aamulla lähettiin seuraamaan tervetulotilaisuus Buffalo ravintolaan, joka sijaitsee Kata Beachillä. Sen jälkeen yksi opas, Mali, ajoi minut, Kimmon ja Lauran Chalongiin hakemaan meidän mopoja.... IIK IIK IIK!! Kimmo oli vanha konkari ja Laurakin ajanut kesällä Rodoksella, joten mä olin ainoo ekakertalainen. Kimmo onneks anto mulle tosi hyvän opastuksen ja semmosella piha-alueella ajelin pari kierrosta. Homma rupes sit sujumaan kohtuullisesti, joten eikun vaan liikenteeseen! Gulp! Ajetltiin sitten oikeen semmosta tosi pitkää maisemareittiä takas Karon Beachille. Matkalla oli hienoja rantamaisemia, ja bongattiin myös ihka eläviä elefantteja. Joten sain kaksi ihan uutta elämystä tälle päivää: mopolla ajo ja elefantit :)) Kyllähän toi vasemmanpuoleinen liikenne on oma epävarmuustekijänsä. Joten tosi tarkkana saa olla. Täällähän nimittäin noi mopo-onnettomuudetkaan ei oo mitään ihan harvinaisia.

Toimistolla saatiin uus tehtävä: meidän piti lähtee tarkistamaan hotellitietoja. Mä sain osakseni kaksi lähellä sijaitsevaa hotlaa: Bauman Casan ja Mövenpickin. Molemmissa hotelleissa sain ihan mahtavan vastaanoton ja ihmiset olivat tosi ystävällisiä ja palvelualttiita. Päivitysten jälkeen käytiin vielä toimistolla läpi huominen ohjelma ja sit mentiin toimiston viereiseen raflaan Kimmon ja Lauran kanssa illalliselle. Sieltä saa oppaat 30% alennuksen. Syötiin kaikkia ihania mereneläviä: katkarapua, mustekalaa, taskurapua ja morning glorya, mikä on semmonen vihreä ruoho, jota täällä syödään. En tiiä yhtään, mikä se lie suomeksi. Sen jälkeen hurautettiin vielä pimeän jo tultua mopoilla meidän majapaikkaan. Ja kun ilta oli vielä nuori, lähettiin porukalla läheiselle temppelialueelle pystytetyille iltamarkkinoilla ja käppäiltiin Karonin ns. takakatua. Mä sorruin ostaa uudet biksut... :D Ja sit ostin kämpille henkareita ja semmosta jotain ihmelääkettä, minkä pitäs tehota kurkkukipuun ja yskään (pullollinen makso vaan 19 bahtia eli alle 50 senttiä). Mä ilmeisesti vilustuin lentokoneessa, kun siel oli niin sairaan kovalla se ilmastointi. Sit otettiin markkinoilta yks annos sticky rice with mangoa (eli kookosmaidossa keitettyä makeaa kylmää riisiä mangosiivujen kera - se on tunnettu paikallinen jälkkäri) ja mentiin porukalla se syömään vielä Kimmon huoneeseen.


Meidän tän illan illallinen


Minä, Kimmo ja Laura

Markkinat ihan meidän majapaikan naapurissa sijaitsevalla temppelialueella


Markkinoilla oli tämmöistäkin tarjolla
Nyt pitäis vetäytyä yöpuulle, koska huomisaamuna on taas lähtö klo 8.15 tästä hotellilta ja suuntana meillä on Raya Yain saari. Eli vietämme päivän merellä, missä Aurinkomatkojen yhteistyökumppani Raya Divers kertoo meille toiminnastaan ja sit saadaan koklata snorklausta tai sukellusta. Mä ilmottauduin tohon ekaan, koska varmaan ihan hyvä alottaa siitä... Sen sukelluksen jätän viel hautumaan... :D

Mut kaiken kaikkiaan täällä menee hyvin, aurinko paistaa, on lämmintä (muttei liian) ja mahtava meininki!! Hirveesti uutta opittavaa, mut eiköhän tästä päästä kärryille pikku hiljaa! :)) Terkkuja sinne Suomeen!

2011-11-13

Nyt hihnalle laukku, ja viimeinen kuppi naamaan....

Aamupäivä meni lähtövalmisteluissa. Suihku, vähän sapuskaa, laukut kiinni. Puolilta päivin tilasin taksin. Iskä ja naapurin mies olivat mua taksiin saattelemassa ja onnea matkaan toivottelemassa. Bussi Jyväskylästä lähti klo 12.45 ja mulla oli Lahdessa vaihto. Kävin siel linkkiasemalla vetäsemässä yhen sämpylän ja kupin teetä.

Lahden aseman baari
Lahden asemalla
Lahdesta matka jatku kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa, jossa olin perillä puol kuuden jälkeen. Kipasin laukkuineni pari kerrosta alemmassa Airprolle hakemaan mun työvaatteita ja pakkailin ne mun Hippo-laukkuun - hyvin mahtu! Mut toimituksesta puuttu edelleenkin ruskeet pitkälahkeiset retkihousut, jotka oli jälkkärissä. No en tiiä, miten paljon niitä tuolla Thaikuissa sit ees tarviiskaan. Ja sit mun jakun koko oli 38, vaikka tilattu oli 32... et voipi olla pikkasen iso :D Mut onni onnettomuudessa on se, et sitäkään ei tuolla Thaimaassa varmaan tarvii, et sen kerkiää sitten vaihtaa. Pääasia et suurin osa vaatteista oli tullu ja oli peräti oikeeta kokoo (mikäli en oo lihonu sitten syyskuun lopun, kun niitä sovituksia tehtiin, mikä on ihan hyvin mahdollista niillä herkkumäärillä, mitä oon viime aikoina syöpötelly.... upsis :D)


Työvaatteiden pakkailua

Siinä se nyt sitten on!!

Kamat paketissa

Ready, steady, go!

Nyt tässä venailen Päivikkiä, jolla on mun passi. Sit check innin, turvatarkastuksen ja passintarkastuksen kautta portille!

"Nyt hihnalle laukku, ja viimeinen kuppi naamaan. Kohta pilvien päältä voin muistaa tämän maan. Ei mulla oo tarkkaa suuntaa, mä menen minne sattuma johtaa...."
- Haloo Helsinki: Maailman toisella puolen -

Loy Krathong

Loy Krathong on Thaimaassa vietettävä juhlapyhä, jossa juhlistetaan sadekauden päättymistä ja kiitetään veden henkeä saaduista sateista ja riisisadosta. Sitä vieteään loka-marraskuussa täydenkuun aikaan. Tänä vuonna juhlapäivä sattui torstaille 10.11.

Viime viikolla töissä kuulin yhdeltä työkaverilta, että Jyväskylässä järjestettäis joku Thaimaa-ilta lauantaina 12.11. Valorinteellä. Mietin, että vois sinne lähteäkin meininkiä katsastamaan. Tänään sit tutkin netistä, et löytyskö sieltä lisätietoa ja löytyi tämä:



Olin jo päivällä saanu pakkailutouhut hyvälle mallille, mikä oli sinänsä pieni ihme. Mä kun nimittäin inhoon pakkaamista yli kaiken, mikä taas johtuu siitä et mä en ikinä tiiä mitä mä pakkaisin. Mulla menee tuntikausia kun vatvon mun vaatteita ja mietin et käykö tää toppi nyt noitten sortsien kanssa vaiko ei jne. Mut nyt olin latonu vaatteita laukkuihin jo muuttaessa, joten homma oli sinänsä helpompi. Mulla on nyt sitten lähössä mukaan kaks laukkua, jotka painaa n. 20 kg per laukku ja toiseen tulee vielä Airpro:lta työvaatteet ja sit käsimatkatavaroihin tulee yks laukku, josta tulee varmaan aika lähelle maksimipainoinen. Mut täähän tarkottaa hyvät lukijat nyt sitä, et mulla on mahollisuus tuoda matkalaukullinen tuliaisia sit Thaikuista... wohoo!! :) Siis meillä saa olla 3 laukkuu á 23 kg plus 8 kg käsimatkatavaraa.

Mut nyt eksyin sit taas jo vähän aiheesta... eli kamat alko olee pakattuna, niin päätin sit lähtee tonne juhlaan. Käppäilin Valorinteelle, koska tästä iskältä on sinne ehkä n. 5-10 min matka. Kun saavuin paikalle noin 10 vaille kuus, niin paikka alko olee jo aika täynnä, ja koko ajan porukkaa valu sisään lisää ja lisää. Kuulinkin illan aikana, et väkee oli tullu about 200 enemmän kun järjestäjät odotti... Kyl siellä varmaan se 300 ainakin oli paikalla. Arvatenkin tila alko käydä jo vähän ahtaaks ja tilaisuuden alku vähän venähti kun järjestäjät joutu kantamaan lisää tuoleja ja siltikään kaikki ei tainneet mahtua istumaan.


Juhlaväkeä
Illan juontajat
Lavalle kiikutettiin telineessä Thaimaan kuningasparin Bhumibolin ja Sirikitin kuva ja telineeseen oli kiinnitetty myös Suomen ja Thaimaan liput. Sitten kaikki lauloivat seisaaltaan Thaimaan kansallishymnin. Sehän muuten soitetaan Thaimaassa televisiossakin kaks kertaa päivässä joka kanavalla ja sen aikana näytetään filmi kuninkaan elämän vaiheista. Thaimaalaiset ovat siis isänmaallista väkeä ja etenkin kuningashuone on heille hyvin rakas ja tärkeä. Tämä Loy Krathong -juhla oli samalla Keski-Suomen Thai Seura ry:n ensimmäinen tapahtuma. Seuran paperit on vasta lähetetty yhdistysrekisteriin eli niin tuoreesta tapauksesta on kyse. Seuran puheenjohtaja Nuttayaporn "Natti" Borgström piti aloituspuheen thaikielellä, jonka hänen miehensä käänsi meille kieltä taitamattomille.

Puheenjohtajan puhe

Puheen jälkeen nuoret tytöt esittivät tanssia ja sen jälkeen alkoi ruokailu. Tilanne näytti huolestuttavalta ruoan riittämisen suhteen. Ja välillä olikin lopussa lautaset ja sitten haarukat ja osa ruoistakin loppui, mutta jostain järjestäjät taikoivat lisää ruokaa ja sitä oli sitten tarjolla vielä myöhemmin illalla. Mulle ruoat olivat hieman liian lihapainotteisia, mutta oli siellä sentään tulista papaijasalaattia, riisiä, nuudeleita, vihanneksia. Aika paljon pöydässä oli tarjolla kanaruokia.


Tanssiryhmä

Thaitanssissa pääpaino on enemmän käsiliikkeillä ja askeleet ovat yksinkertaiset

Ruokailun jälkeen alkoi missikisat. Niissä oli kaksi eri sarjaa. Toinen nuorille, jonka ratkaisi tuomarit ja toinen yleinen sarja varttuneemmille kaunottarille, jossa voiton ratkaisi yleisö. Kaikki kilpailijat oli pukeutuneet toinen toistaan säihkyvämpiin juhla-asuihin. Kaikilla oli pitkät mekot/hameet ja yläosa oli monilla olkaimeton, mutta rinnan edestä meni kangas toisen olan yli ja roikkui sitten liehukkeena takana. Asut oli värikkäitä ja niissä oli kultakirjailuja. Monilla oli kultainen metallivyö. Hopeaa en nähnyt kellään, eli kulta on ilmeisesti thaimaalaisten juttu. Hameosa oli yleensä kuvioitu salmiakinmuotoisilla kuvioilla. Ja naiset olivat toinen toistaan kauniimpia. Missikisaan kuului myös talent-osio, jossa näimme laulua, tanssia ja piirrustusta. Kilpailijoiden hiukset oli laitettu oikein viimeisen päälle ja suurimmalla osalla oli hiuslaitteita ja näyttäviä kullanvärisiä koruja. Täytyy sanoa, että olin ihan kateellinen thaimaalaiselle kauneudelle :D Mutta toisaalta olen lukenut että thainaiset ihailevat meidän vaalea ihoa, koska se näyttää kuulemma kauniimmalle ja terveemmälle ja Thaimaassa kosmetiikkateollisuus on löytänyt suuret markkinat ihonväriä vaalentaville voiteille (jotka ilmeisesti ei kuitenkaan ole kovinkaan tehokkaita...)

Nuorten sarjan voittaja edessä aloittamassa lauluaan, toiseksi tullut vasemmalla.  Kolmanneksi tuli Suomen lipun vieressä seisova tyttö

Ilta läheni loppua ja suoritettiin vielä arvonta. Jokaisella oli arpanumero pääsylipussa. Arpaonni ei suosinut, mutta toisaalta enpä olis nyt kyllä mitään tarvinnutkaan... Ja lopuksi julistettiin missikisojen tulokset. Yleinen sarja tosiaan ratkaistiin yleisön avulla. Yleisö sai ostaa kaulaan laitettavia leitä ja antaa niitä suosikilleen. Eniten leitä saanut voitti sitten kisan.


Leikauppaa

Ylipäänsä juhlassa oli paikan päällä todella paljon thaimaalaisia - naisia, miehiä, nuoria ja lapsia. Mutta tietysti myös suomalaiset olivat hyvin edustettuina. Monilla thainaisilla näkyi olevan suomalainen mies. Thaimaalaiset olivat pukeutuneet juhlavasti ja olin ehkä heihin verrattuna hieman alipukeutunut... mutta toisaalta monilla suomalaisilla oli ihan normaalit vaatteet. Itse en ainakaan ihan tarkalleen tiennyt etukäteen, et millasesta juhlasta oikeín edes on kyse. Mutta todella mielenkiintoista oli seurata ihmisiä ja itse tapahtumaa, nähdä paljon wai-tervehdyksiä ja kuunnella thaikieltä. Näin sain viritettyä itseni oikealla aaltopituudelle näin Thaimaahan lähdön kynnyksellä.

Tanssiesitys meneillään

2011-11-12

Maalla ja kaupungissa

Torstai-iltana mun mummo, Mate-eno ja Maire tuli mun synttärikahveille mutsin luokse. Pöydässä oli jos minkäkinlaisia herkkuja. Kauan eivät kerinneet istua, kun enolla oli vielä hirvenlihanlaittoprojekti edessä. Mummo kyseli kaikkea oppaantyöstä ja muun muassa, että miten me siellä asutaan. Taitaa olla mummolle ihmettä kerrakseen siinä, että mä lähden niinkin kauas!

Mummo, Mate, mutsi, Maire, Jussi

Illalla oli tietysti taas vuorossa telkkarin tuijotusta. Opeteltiin porukalla numeroita thaikielellä. Veikkaan, et tuo kieli ei kyllä ihan helpolla jää mun päähän! Nyng, soong, saam...

Perjantai-aamuna soittelin Aurinkomatkoille ja ne laitto mulle sieltä vielä lentovarausvahvistuksen sähköpostilla. Kävin sitten Finnairin lomalentojen sivulla varaamassa ittelleni kasvisaterian lennolle. Sit soittelin myös Päivikille ja sain kuulla, et passit+viisumit on nyt saatu. JIIIIIHAAAAA!!!!! Nyt se on menoo eikä meininkiä!

Lounaan jälkeen sanoin heipat äitille ja Jussille ja kyllähän siinä tuli tippa linssiin puolin ja toisin. Mut oikeesti tässä on kuitenkin tullut semmoinen tunne, et miten tää maailma on kuitenkin loppujen lopuksi tosi pieni. Vaikka ollaan kaukana, niin ollaan silti niin lähellä. Puhelin ja netti toimii ja yhteyttä voi pitää. Toista se oli ennen kun ei ollu kun pulloposti... hihi :)


Kylläpäs Gilli on tainnu lihoo mutsin hoidossa!!

Tien päällä taas

Ajelin Jyväskylään ja olin sopinut treffit neljäksi Anitan ja Annen kanssa Sokkarin kulmalle. Olin meinannut käydä iskän luona vaatteita vaihtamassa, mut huomasin, et mulla onkin suht vähän aikaa, niin ajoinkin suoraan kaupunkiin ja menin maistraattiin. Siellä hoidin sitten muuttoilmoitusasiat kuntoon! Annen ja Anitan kanssa mentiin sit yhessä syömään Kauppalaispihan Food Bariin. Mä olin luvannu tarjota synttärin kunniaks. Söin lohicaesarsalaatin ja se oli tosi hyvä. Kuulumisia vaihdettiin puolin ja toisin ja oli tosi mukava nähä vielä ennen lähtöä <3


Anita ja Anne

Iskän kanssa juotiin sit illalla kotona vielä mun synttäriteet herkkujen kera... Onneks mä luin, että Thaimaassa ei oo tämmöstä jälkiruokakulttuuria kun täälllä ja siellä ei oo juuri leivonnaisiakaan, kun siellä ei käytetä pahemmin uunia. Tai no on siellä varmaan jotain länsimaisia kahviloita, mut näissä paikallisissa paikoissa ei juuri harrasteta jälkkäreitä. Ihan hyvä juttu mun kannalta :D

Nyt pitää ruveta nukkumaan, huomenna on pakkauspäivä!!

Kuvia keskiviikolta

Näin mä autolla ajelen.... ja apinoin... :D

Kuopio & Varkaus - "taivaallisia" paikkoja

Ihana kuutamohämy

Illan sininen hetki

Auringonlasku Paasvedellä

Mutsin leipomat sämpylät ja mun pykäämä salaatti

Jouluista tunnelmaa

2011-11-10

Suonenjoelle taas

Eilen iltapäivällä siis lähdin ensin käymään Keljon Citymarketissa. Samalla reissulla koitin tarkistaa autonrenkaiden ilmanpaineet... paino sanalla yritin... Ensinnäkään en tajunnut siitä mittarista mitään ja toiseksi vaikka painelin siitä "liipasimesta" niin mitään ei tuntunut tapahtuvan. Jep, oon mä blondi :) Täytyy nyt vaan toivoo, et ne renkaat ei ihan tyhjät ollu, kun niillä jo sen 150 kilsaa eilen ajelin! Matkan varrella piti tietysti testailla mun uutta kameraa. Eiks niin, että naiset pystyy tekemään montaa asiaa yhtä aikaa! :D

Oli jo pimeetä kun olin perillä. Kävin rannassa ottamassa muutamia auringonlaskukuvia. Sit syötiin mutsin kanssa päivällistä - yllätys yllätys oli taas paistettuja muikkuja tarjolla. Ja mä tein salaattia. Ostin Citymarketista semmosta egyptiläistä juustoa - olikohan joku domyati nimeltään. Se oli tosi hyvää, fetantyyppistä, mutta miedompaa ja jotenkin kermaisempaa. Sit siirryttiin yläkertaan kattoo telkkaria. Mä luin myös Thaimaa-kirjaa ja mutsi Aurinkomatkojen ens kesän lomaopasta, jonka olin tuonu mukana. Sit piti tietty kattoa taas Paratiisi. Siinä näytettiin kun oppaat oli lähössä lentokenttäkuljetukselle. Se varmaan lienee mulle kohtapuoliin tuttua puuhaa. Varmaan tulee tänä talvena vierailtua lentokentällä enemmän kun aiemmassa elämässä yhteensä :D

Tänä aamuna mutsi lähti mun mummon, enon ja enon vaimon kanssa kattomaan mummon siskoa Mikkeliin sairaalaan. Mä jäin yksinäni - eikun siis Gillin kanssa! - lueskelemaan. Just äsken mun veli Jussi ilmesty tänne.

Mun piti laittaa kuvia kanssa, mut täällä korven keskellä yhteys on niin hidast, et se ois ihan t o i v o t o n urakka. Joten latailen kuvia sit huomenna kunhan pääsen taas 3G-alueelle. No nyt Jussi sano, et sillä jäi joku tärkee juttu Suonenjoelle ja lähti sitä hakemaan. Varmaan joku tooooosi tärkee juttu, kun viittii ajella parikymmentä kilsaa suuntaansa!! No täällä maalla ei nää välimatkat kai tunnu missään. Jaha, ja nyt tuli mutsikin kotiin, eli taitaa olla kohta ruoka-aika :) Haha :) Et pitää lopettaa ja palaillaan taas!

2011-11-09

Uusi kamera

Eilen keskityin lukemaan Helsingin Akateemisesta jo aiemmin ostamaani Annika Ardinin kirjottamaa Nauti Thaimaasta -kirjaa. Se on ihan mielenkiintosta luettavaa ja tuli paljon hyödyllistä tietoa ihan kaikesta mahdollisesta, mm. käytöstavoista, kuninkaallisista, hyttysistä, Bangkokista jne. Sit iltapäivällä lähin iskän kanssa käymään Prismassa. Mulla oli tavotteena ostaa uus digikamera. En mä muuten sitä Prismasta ois varmaan menny ees kattomaan, mut kun sain työkavereilta sen S-ryhmän lahjakortin, niin ajattelin käyttää sen rahan tähän kameran hankintaan. Ja löytyhän se kamera sieltä, Canonin IXUS 115HS hopeen värisenä. Luulen, et se on mun tarpeisiin ihan passeli! Saatte varmaan nähdä pikapuoliin ekoja otoksia :)

Nyt oon täs laitellu vähän tavaroita kasaan ja lähen ajelemaan kohti Suonenjokea ja moikkaamaan mutsia ja mummoa vielä ennen Thaikkuihin lähtöö. Niin ja Gilliä. Mut sitä ennen käyn vielä tuossa Keljon Citymarketissa hakemassa kissanhiekkaa ja jotain ruokatarvikkeita mutsille. Adjö ja mukavaa päivää kaikille!