Espanjan valloitus on alkanut

En oikein tiennyt, mitä ajatella, kun sain tietää, että mun tän talven kohde olisi Kanariansaaret. Päässä leijaili ehkä semmoisia suomimatkailun stereotypioita, että tänne matkustaa vain eläkeläiset ja että täällä on kehitys jämähtänyt ihan paikoilleen. Noh, ei mun tarvinnut täällä kovin kauaa olla, kun jo tajusin, että tämmöiset ajatukset voi heittää romukoppaan. Täällä ei tosiaankaan juosta suomikaraokessa ja päivystetä sairaalassa joka viikko. Mitä täällä sitten tehdään? Varmasti eri saarilla on elämä erilaista, ja itse asustelen siis nyt täällä Fuerteventuralla. Täällä ei toistaiseksi ole tullut vastaan kuin yksi suomalainen kohteessa asuva. Asiakaskunta on hyvin monenkirjavaa. Paljon lapsiperheitä, jotka kokevat paikan turvalliseksi ja eurooppalaiseksi. Iäkkäämpiä ihmisiä, jotka arvostavat rauhallisuutta. Aktiivisia nuoria, jotka ovat löytäneet kohteen monet harrastusmahdollisuudet. Kaikki nämä kolme ryhmää ovat ihan erilaisia, mutta kaikki kokevat kohteen yhtälailla omakseen ja kaikilla on varmasti kohteesta ihan erilainen mielipide. Se riippuu ihan, miltä kantilta tätä paikkaa katsoo.

Corralejon merimaisemaa

Itse asun Corralejossa, Fuerteventuran pohjoiskärjessä. Tästä on puolen tunnin laivamatka Lanzaroten Playa Blancaan, reilun puolen tunnin bussimatka saaren lentokentälle ja kahden tunnin ajomatka saaren eteläiseen lomakohteeseen, Jandiaan. Corralejo on pieni n. 10 000 asukkaan kaupunki. Täällä on hyvin kaikki palvelut, koska täällä on myös paikallista elämää, eikä tämä ole pelkästään matkailijoita varten rakennettu paikka. Sen vuoksi täällä on myös mukava asua. Paikka ei ole liian pieni eikä liian iso - semmoinen mukavankokoinen. Elo ei ole hirmuisen vilkasta, mutta kyllä täällä yöelämääkin on sitä kaipaavalle. Minulla tosin seuraelämä on ihan täydessä nollassa - ellei lasketa seurustelua firman läppärin kanssa. Kauden alku on ollu ihan hirveen kiireinen. Meidän koko tiimi on täällä uusi, joten tutustumista paikkaan on riittänyt. Tarjontaa on pilvin pimein ja tietysti oppaana pitäis olla perillä vähän kaikesta. Onneksi asiat, jotka asiakkaitamme pääasiassa kiinnostavat, ovat aika lailla samat: miten kulkee bussit, miten pääsee dyyneille, mikä on hyvä ravintola jne. Tietysti retkillä tulee kinkkisempiäkin kysymyksiä esim. saaren energiantuotannosta, ilmastosta, vedestä, maataloudesta tai vaikkapa vuohenjuuston rasvaprosentista. Kaikkiin näihin on tiedettävä vastaukset. Aina kaikkea ei voi tietää, mutta sen voi myöntää suoraan. Tai sitten voi ottaa selvää. Kun pitää hoksottimet auki, saa tiedonjyvän sieltä ja toisen täältä, ja niillä pötkii jo pitkälle!

Läheinen Loboksen saari on 15 min venematkan päässä ja sen takana Lanzarote puolen tunnin laivamatkan päässä

Yksi sivukuja Corralejossa

Tää paikka on ihan erilainen kuin Thaimaa ja Kreikka. Toki ilmastokin on jo toisenlainen. Täällä mennään koko ajan talvea kohti ja kelit viilenee. Nyt tosin pari päivää on puhaltanut sirokkotuuli eli kalima niin kuin sitä täällä Kanarialla kutsutaan. Näkyvyys on tosi heikko, koska tuulessa on niin paljon Saharan hiekkaa mukana. Mutta hyvä puoli on se, että tämä tuuli yleensä nostaa vähän lämpötilaakin. Muutenhan täällä puhaltelee lähes aina koillispasaati. En ihan äkkisiltään muista, milloin olisi ollut tuuleton päivä. Niitä ei taida täällä montaa vuodessa olla. Thaimaan kostean lämmön jälkeen tämä on jotain ihan muuta. Mä oon kyllä melkoinen vilukissa, mut en mä nyt sentäs tänne vielä palellu. Paitsi kylmimmät kuukaudethan ovat vasta tulossa, eli tammi-helmikuu vasta toden sanoo... Veikkaan, et mä en täällä rantavarusteita tuu tarviimaan, mut asiakkaat kyl kuulemani mukaan altaalla oleilee. Eli suomalaisille kai täällä kummiskin on lämmin :) Mut mä en ookaan normisuomalainen.

Mä en oikeestaan oo tehny täällä mitään spesiaalia, siis työajan ulkopuolella. Mä en vaan kertakaikkisesti jaksa käydä ulkona missään baareissa. Eli siinä suhteessa oon ihan mummoutunut. Kaks kertaa oon käyny ulkona ja totesinkin, et semmonen kerta kuukaudessa on mulle sopiva tahti. Ja nythän oon ollu täällä kohta 2 kk. Yhtenä vapaapäivänä kävin pääkaupungissa Puerto del Rosariossa. Menin bussilla ja tutustuin hieman keskustaan ja suureen Las Rotondas -ostoskeskukseen. Shoppailemassa en kummiskaan ollut, joten ostin vain pari oikeasti tarvitsemaani kosmetiikkatuotetta. Kiertelin vain ja katsalin. Kovin iso ei ole pääkaupunkikaan, eikä mikään kaikista idyllisin kaupunki. Mut parhaat shoppailumahdollisuudet siellä kyllä on nimenomaan tossa ostarissa. Eli voi olla, että sinne tulee vielä joku kerta lähettyä. Muuten vapaapäivät onkin menny aika lailla lepäillessä. Joskus oon kierrelly ja käppäilly ihan tässä omalla kylällä ja kerran makoilin meidän kerrostalon katolla aurinkoo ottamassa (se ainoo kerta, kun oon täällä aurinkoa ottanu) samalla kun päivystin pyykkikonetta. Meidän taloyhtiön kone kun on tuolla katolla ja siellä on pyykkinarutkin.

Aloe Club -hotellimme allasalue täällä Corralejossa - kyllä asiakkaiden kelpaa :)

Virgen del Rosarion kirkko pääkaupungissa

Oikeestaan mukavin alue tässä Corralejossa on vanha kaupunki. Perinteisiä matalia valkoisia kivirakennuksia ja sokkeloisia pikkukujia, kivoja ravintoloita ja kahviloita ja meri vieressä. Päiväsaikaan on kiva istuskella rantakadun kahvilassa, etenkin jos aurinko paistaa ja illalla voi mennä vaikka La Iglesia -kadulle tai musiikkiaukiolle syömään. Mutta aika paljon mä oon kokkaillu kotonakin. Meillä tosin on vaan liesi ja vedenkeitin kämpillä, joten kovin monipuoliset ei ole ruoanlaittomahdollisuudet, mutta kyllä niillä pärjää. Ja täällä on aika kiva, kun saa tortilla españolaa (eli espanjalaista perunamunakasta) valmiina kaupasta. Sen kun lämmittää pannulla vaan. Ja täytyy myöntää, et hyviä ruokia täällä on. Mun ehdoton suosikki on gambas al ajillo eli valkosipulikatkaravut. Ne tuodaan pöytään oikeen tirisevässä kuumassa pannussa ja katkaravut ui valkosipulilla maustetussa öljyssä... nam! Niin, ja queso de cabra! Siis vuohenjuusto! En oo koskaan pahemmin tykänny vuohenjuustosta, mutta mun käsitys vuohenjuustosta onkin perustunut niille Suomessa myytäville. Täällä vuohenjuustot on ihan erilaisia ja sairaan hyviä! Etenkin mun lemppariksi on noussut nyt Maxorata-tilan fresco-juusto. Fresco on tuoretta, max. 20 pv kypsytettyä juustoa. Se on semmoista pehmeetä ja miedonmakuista. Mut Maxorata on onnistunu tekemään siitä mielettömän maukasta. Frescon lisäksi juustoa saa puolikypsänä (semicurado) ja kypsänä (curado) ja mitä kypsempää juusto on, sitä voimakkaampi on makukin. Mut noi kypsätkin on tosi hyviä. Ihan varmasti vien näitä kauden lopuksi Suomeenkin ja tää on yks parhaista tuliaisvinkeistä täällä. Juustot säilyy vakuumipakkauksissa ihan hyvin koti-Suomeen saakka.

Corralejon rantakatu

Vanhan kaupungin arkkitehtuuria

Blanco Cafe - yksi vanhan kaupungin istuskelupaikoista

Gambas al ajillo - nam!

Mut tämmöinen pieni alkuraportti täältä. Ja koitan taas kirjotella lisää, kunhan taas ehdin! Toivottavasti jaksatte roikkua mukana rakkaat lukijat, vaikka postausväli on välillä harva. Kyl mä teitä kummiskin koitan aina sillon tällön muistaa ja tosi hienoa, jos joku jaksaa ja tykkää näitä lukea.

Buenas tardes ja kuulumisiin!