Joulunviettoa Corralejossa

Oppaan ammatissa joulu ja vuodenvaihde on yleensä kiireisintä aikaa. Lennot on täynnä ja samaten hotellit. Joulutunnelmaan virittäytyminen Suomen ulkopuolellakin on hankalaa. Ei saa samanlaista fiilistä kuin pimeässä hankien keskellä kynttilän hämyssä. Toki täällä Kanarialla on vähän viileämpi kuin Thaimaassa, joten joulutunnelma on vähän autenttisempi. Ja toki täällä on kadut ja ostoskeskukset koristeltu ja valaistu jouluvaloin. Mutta silti, työn ääressä puurtaessa on joulutunnelma ikävän kaukana.

Totta kai jotain spesiaalia järjestetään täällä maailmallakin. Eihän mikään joulu ole joulu ilman pikkujouluja! Paikallinen yhteistyökumppanimme järjestää täällä joka vuosi pikkujoulut, joihin ulkomaisten matkanjärjestäjienkin edustajat ovat tervetulleita. Tänä vuona näiden juhlien teemana oli Hollywood. Sai pukeutua joko joksikin tunnetuksi tähdeksi tai elokuvamaailman henkilöksi tai sitten tyytyä ”red carpet lookiin”. Itse valitsin jälkimmäisen, tosin senkin ehkä hieman vaatimattomissa mittasuhteissa. Olin Suomesta ottanut mukaan yhden vanhan mustan pikkujouluihin hankkimani koltun ihan tällaisia tilanteita varten. En tosin arvannut, että olisi pitänyt olla ennemminkin pitkä iltapuku, mutta toisaalta ei siellä juhlissa loppujen lopuksi kaikki muutkaan nyt missään linnanjuhla-asuissa olleet. Parhaat naamioitujat palkittiin ja me taviksiksi pukeutuneet pääsimme valitsijaraatiin. Muuten juhlissa oli sitten ruokaa, musiikkia, tanssia ja Elviskin esiintyi J Ihan hauskat kekkerit, mutta itseni piti poistua suht ajoissa paikalta, koska työvelvoitteet kutsuivat seuraavana aamuna.

Pikkujoulumenoa

Elvis is still alive!

Mä ja mun kavaljeeri Mr. Pole

Jouluaattoa edeltävänä sunnuntaina lähdin työkaverini kanssa pienelle joulukävelylle kaupungille. Las Palmeras –ostoskeskuksella oli mahdollisuus tavata joulupukki eli espanjalaisittain Papa Noel, joten päätimmepä mekin käydä pukkia morjestamassa, kun oli ihan Korvatunturilta asti tullut tänne! Pukilla tais olla vatsa kasvanut, kun ei nuttu mahtunut kunnolla siltä kohdin kiinni :D Mut paikalliset lapset tykkäs, ja kävivät kilvan pukin polvella istumassa ja pukki tarjoili heille karkkia. Itse tyydyin istumaan pukin reessä. Las Palmeras –ostoskeskus oli valaistu hienoin jouluvaloin. Siitä innostuneena jatkoimme matkaa El Campanario –ostoskeskukselle. Meidän oli tarkoitus etsiskellä vähän joululahjojakin, koska meidät oli kutsuttu hollantilaisoppaitten luokse jouluaaton viettoon ja oli sovittu, että jokainen ostaa n. 10 euron lahjan. Niitä sitten etsiskeltiin, mutta tämä ensimmäinen etsiskely ei vielä tuottanut tulosta. Hirmu vaikea ostaa lahjaa, jonka pitäisi soveltua ”jokaiselle”. Tehtiin sit vähän ostoskeskuksen Hiperdino-supermarketista jouluruokaostoksia, mm. perunoita, kylmäsavulohta ja katkarapucocktailia. Kotiinpäin käppäillessä pysähdyttiin vielä Mas Que Bakery –kahvilaan ja mä söin juustokakkua. Oli kyl niin tuhti pala, et tuli hirmunen imelä-ähky!

Corralejon pääkadun jouluvalaistusta

Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki

Mä istuin pukin reessä, kun en polvelle tohtinut mennä :)

Las Palmeras -ostoskeskus ihanissa jouluvaloissaan

El Campanario -ostoskeskuksen jouluvalaistusta

El Campanariolla esiintyi paikallinen orkesteri

El Campanario

Joulun alla on töissäkin kaikenlaista tehtävää. Ensinnäkin pitää selvittää, mitä muutoksia pyhäpäivät tuovat retkiohjelmaan, aukioloihin ja julkiseen liikenteeseen. On myös oltava perillä, onko jotain erityistapahtumia tai moneltako kirkossa on joulumessu. Lähes kaikissa hotelleissa on jouluillalliset, joten pitää ottaa selvää, mitä, missä, milloin, mitä maksaa, miten pitää varata jne. Tämän tiimoilta saa soitellakin eräänkin puhelun ja monesti luurin päässä vastataan, että ei nyt oikein vielä tiedetä, soita huomenna. Ja huomenna saattaa olla sama vastaus. Näitä tiedotteita pitää sitten kiikuttaa kaikille hotelleille ympäri kaupunkia. No, tämä kuuluu toimenkuvaan. Jouluaattona olin itse retkeilemässä, toisin sanoen töissä vetämässä meidän saarikierrosta. Aattona oli täällä ihana aurinkoinen sää ja retki meni oikein mukavissa merkeissä. Ajuyn kalastajakylässä saaren länsirannikolla lounaan jälkeen oli hetki vapaata aikaa. Käppäilin hieman mustalla laavahiekkarannalla. Siellä oli monia ihmisiä ottamassa aurinkoa. Yhdellä perheellä oli tonttulakit päässä. Koko joulun hassuin tapahtuma sattui, kun vein asiakkaita retken jälkeen viimeiselle hotellille. Eräs naisasiakkaani halasi oikein pitkään ja hartaasti bussinkuljettajani kanssa ja loppujen lopulta he pussata mojauttivat. Minä olin vähän ihmeissään, että oliko multa päivän aikana jääny jotain huomaamatta. Kaitpa he olivat sitten jossain kerinneet lähentymään, kun mun silmä on välttänyt J Kun kuljettajan kanssa jatkettiin matkaa, hän huokaili, piteli sydäntään ja oli melkein kyynel silmässä. Kertoili, että hän on yksin, ei ole vaimoa. Kaksi aikuista lasta hänellä kumminkin on, joilla on jo omat perheet. Miksi hän sitten on yksin, sitä tarina ei kerro. Kaikki keskusteluni hänen kanssaan kävin espanjaksi, ja kun mun espanjankielentaito on mitä on (tai itse asiassa olen yllättynyt siitä, että pystyn näinkin paljon espanjaksi kommunikoimaan, koska luulin, että en osaa espanjaa yhtään! :D), niin ihan kaikki ei aina mulle aukene, enkä saa kaikkea haluamaani sanottua. Mutta joka tapauksessa se oli yllättävä päätös retkelle. Niin ja nähtiin me hotelleille tullessa myös joulupukki, joka ratsasti kamelilla. Että kaikenlaista!

Suite Hotel Atlantiksen aulassa oleva joulukuusi

Jouluaattona Ajuyn kalastajakylän mustalla laavahiekkarannalla näkyi auringonpalvojia

Jouluaattoilta meni kummiskin sitten iltaa istuessa opasporukalla. Hollantilaiset olivat tehneet mm. kurpitsakeittoa ja salaattia. Minäkin olin edellispäivänä viimein löytänyt sopivaa sisältöä pukinkonttiin, ja suoritimmekin lahjojen vaihdon. Minun paketistani paljastui jääkaapin oveen magneetilla kiinnittyvä viestitaulu ja kynttilälyhty. Lisäksi sain yhden kuusenkoristeen, jonka sisällä on suklaata. Tosin en ole tuota palloa saanut vielä auki, joten suklaat on hyvässä jemmassa. Mähän en oikeestaan syö karkkia enkä suklaata, mut tässä joulunaikaan oon nyt sortunut syömään suklaata, kun toimistolla on välillä ollut jaossa. Hups! Mut kävin mä vastapainoksi eka kertaa tänne tulon jälkeen tuossa läheisellä kuntosalilla viime maanantaina. Siellä on kolme kertaa viikossa zumbaa, joten mietin, et voisin siellä alkaa käymään. Zumba oli ihan kivaa pitkästä aikaa! Anyway, aattoilta meni siinä tyttöporukalla istuessa. Osa jatkoi vielä yöelämään, mutta mä olin niin kuollut pitkän retkipäivän jälkeen, että olin ihan valmis pistämään pillit pussiin ja painumaan pehkuihin ja näin myös tein.

Hollantilaisia ja suomalaisia opaskavereita jouluaaton ruokapöydässä

Jouluaaton herkkuja

 

Jouluaaton vietossa (ja pöydällä näkyvät kuoharit jäi juomatta ja säästyivät uuden vuoden viettoon :)

Gracias amigo invisible! ;)

Joulupäivänä meillä oli vapaapäivä. Tosin mulla oli kyllä puhelinpäivystys, koska asiakkaat eivät pidä lomailustaan vapaapäiviä. Muutaman kerran puhelin pirisikin, mutta ei onneks ollu mitään hankalia juttuja. Tilailtiin lähinnä aloe vera –tuotteita, joita saa täällä ostettua meidän kautta. Joulupäivä valkeni kuitenkin tosi aurinkoisena ja päätin yhdistää huvin ja höydyn. Mun piti pestä pyykkiä ja koska meidän pyykkikone on talomme katolla, päätin samalla ottaa katolla aurinkoa. Siellä oli tosi lämmintä ja ihanaa. Pitkästä aikaa oikein nautin auringosta. Toki pyyhkeen päällä laattalattialla makoilu ei ollut kaikista mukavinta, mut eipä se nyt niin epämiellyttävääkään ollut, et ihan mielellään siellä oleskeli. Pikkasen tarttu jopa väriä pintaan. Illalla mun sitten pitikin kävästä toimistolla, kiitos niiden aloe vera –tilausten, sillä mun piti saada niitä tuotteita seuraavan aamun hotellitapaamisille mukaan. Illalla mentiin vielä työkaverin kanssa joulupäivän illalliselle Tapas Oscar –ravintolaan. Syötiin pitkästä aikaa valkosipulikatkarapuja ja kylläpäs ne olikin hyviä taas! Pääruoaksi otimme kalafilettä ja se oli myös tosi hyvää – ja valkosipulista J Palan painikkeeksi nautimme sangriaa. Vaikka mä suomalaisia jouluruokia kaipasinkin, niin kyllä tää oli ihan ok korvike. Kyl mielessä kummiskin kangastelee laatikot, karjalanpiirakat, rosolli ja sienisalaatti...

Joulupäivän auringonottoa

Meidän talon katolta näkyy Lanzarotelle saakka!

Maisema meidän talon katolta kohti merta ja Loboksen saarta

Joulupäivän ateria Tapas Oscar -ravintolassa

Mut näin on joulu juhlittu täällä Kanarialla ja eikun uutta vuotta odotellessa! Tosin paikallisillehan joulu ei suinkaan ole vielä ohi, sillä katolisten pääjuhla on loppiainen, jolloin itämaantietäjät saapuvat. Kaupungeissa järjestetään kulkueita, joissa tietäjät ratsastavat kameleillaan ja heittelevät lapsille karkkeja. Ja itämaan tietäjäthän täällä tuovat myös lasten lahjat, niin kuin toivat lahjat aikoinaan myös Jeesus-lapselle. Eli paikalliset lapset saavat odotella vielä reilun viikon! Kuulemma joulunvietto on jonkin verran rantautumassa tännekin ja lapsille on alettu antaa lahjoja myös jouluna. Meilläkin kiireet jatkuvat. Ensin on vielä vuodenvaihde ja sitten vielä tämä loppiaishässäkkä. Tosin tammikuun alusta tilanne taas alkaa täällä rauhoittumaan, sillä tammikuun alku ei koskaan ole sitä suosituinta matkailusesonkia. Senpä vuoksi meilläkin vielä on paikkoja tammikuulle jäljellä, vink vink J  Eli eikun matkaa varaamaan vaan tänne Fuerteventuralle!

Buenas tardes a todos! Besos xxx