Fantasea ja Phang Nga

Perjantaina kun vihdosta viimein sain itseni ulostettua kämpästä, lähdin kävelylenkille Karonille. Kattelin ja tutkailin, mitä mistäkin löytyy. Kun olin jo tunnin verran käppäilly, törmäsin Päivikkiin ja kuulin, että meidän pitäs ensi tilassa otattaa ittestämme passikuvat, koska ne pitäs saada Minnan mukaan Bangkokiin sunnuntaiks. No sit lähin hirveellä höyryllä toiseen päähän Karonia valokuvausliikkeeseen. Olin ihan naama punasena, hikisenä ja ilman meikkiä ja tukka pöhötti. Et just tällasen kuvanhan mä ittestäni halusinkin siihen työlupakirjaan... No ei auttanu itku markkinoilla, vaan se oli pakko ottaa se kuva, kun seuraava päivä menis kokonaan Phan Ngan retkellä.

Illalla lähettiin sit Malin johdolla retkelle Fantaseahin. Se on semmonen mieletön teemapuisto, missä on kauppoja, rafloja ja pelihalleja. Ja sit se pääjuttu on joka iltainen show, jossa on tanssia, akrobatiaa ja eläimiä joka lähtöön, mm.  elefantteja, kanoja, kilejä, hevonen ja tais siellä yks vesipuhvelikin olla. Show oli kyllä hieno spektaakkeli. Show on salissa, mihin mahtuu 3000 katsojaa, ja eipä siellä kyllä tainnu kovin hirveesti vapaita paikkoja olla. Ja kun ottaa huomioon, et se on joka ilta, niin siitä voipi laskeskella, et miten suosittu se on! Ja kyllä ehdottomasti se kantsii käyä kattomassa, jos Phuketiin tulee! Ennen showta meillä oli illallinen buffetpöydästä. Siellä oli salaattia, thaimaalaista ja kansainvälistä ruokaa, kasvisruokaa, hedelmiä ja jälkkäreitä. Kyllä tuli taas syötyä ja hyvää oli! Etenkin ne thairuoat kuten kalakku (fish cake). Se ravintolasali oli kanssa ihan hervottoman kokonen ja väittävät että sinne mahtuu 4000 ruokailijaa ja että se ois maailman suurin ravintola. Mene ja tiedä, josko jo joku isompikin on rakennettu, mutta ainakin joskus se on ollut isoin.

Auringonlasku Patongilla bussin ikkunan läpi kuvattuna

Fantasean Kinnaree-ravintola ulkoa...

... ja sisältä

Ihanat tiikerit Fantasean viidakkopolulla (sääliksi kuitenkin kävi :// ei tää oo tiikerin paikka...)

Eilen meillä oli ohjelmassa sitten retki Phan Ngan provinssiin, joka sijaitsee Phuketista pohjoiseen. Ensin mentiin vierailemaan kumipuuviljelmällä. Siellä nähtiin, miten kumipuusta valutetaan maitiaisnestettä ja miten se sit käsitellään, että siitä saadaan eteenpäin teollisuuteen myytävä kumimatto.Kumipuuviljelmän jälkeen ajettiin luolatemppelille, jota vartioi makakiapinat. Ne olikin hassuja veijareita. Niille sai syöttää banaaneja, mutta ahneimmat apinat ryöstivät toisilta apinoilta banaanit kädestä. Ja kuulemma turisteiltakin lähtee banaanit ja muutkin kamat käsistä aika altayksikön!  Temppelin sisällä oli vekotin, johon bahtin kolikon laittamalla kuului jotain aavemaista thaikielistä sepostusta ja sitten se masiina arpoi numeron. Sitten vieressä oli teline, missä oli ennustuksia ja siitä piti sit ottaa omaa numeroa vastaava lappulippunen.  Mä uskaltauduin tuota ennustuskonetta kokeilemaan ja ennustus lupasi, että menestystä ei ole mahdotonta saavuttaa, jos valmistaudun hyvin :D Ja että ei kannata muuttaa, koska se paikka missä olen, tuo mulle hyvää onnea. Ja valoisaa tulevaisuutta siinä luvattiin kanssa ja että jos oon kipee, niin paranen. Eli odotettavissa on, et tää mun flunssanpoikanen menee pian ohi :D Et ihan hyvä ennustus!

Ihmeellinen ennustuskone :)

Makakiapinan päivän lepohetki... ja kohta taas banaanijahtiin :)

Matka jatkui eteenpäin ja sit hypättiinkin isoihin pitkähäntäveneisiin ja huristeltiin niillä James Bond-saarelle. Saari on saanut nimensä siitä, että siellä kuvattiin Kultainen ase –elokuvaa 70-luvulla. Itse saari on hyvin pieni, mutta siellä on kuuluisa maisema, jossa kaikki turistit haluavat kuvauttaa itsensä. Niin mekin, mutta omalla tyylillä :D

Girl power!!

James Bond-saarelta siirryttiin veneillä Panyeen muslimikylään, joka on rakennettu mereen paalujen päälle. Siellä on noin 2000 asukasta. Kylä taitaa elää ihan turisteilla, mutta tosi köyhää siellä silti näytti olevan. Siellä oli paljon turisteille suunnattuja kauppoja, mutta hinnat tuntui olevan ihan pilvissä. Meillä oli kylässä ensin lounas ja sen jälkeen kyläkävely, jossa päästiin kurkistamaan kylän jokapäiväiseen elämään. Käytiin mm. kyläkoululla, mutta se oli kiinni, koska oli sunnuntai.

Paaluille rakennettu muslimikylä

Viimeinen pysähdys retkellä oli Phuketin saaren puolella sijaitseva cashepähkinätehtaan myymälä. Siellä oli myynnissä cashewpähkinöitä jos jonkinmoisilla mausteilla. Paras oli mun mielestä hunajalla ja sesamsiemenillä kuorrutettu versio, ja purkillisen niitä ostinkin. 250 g purkki makso 180 bahtia eli reilut neljä euroa, et ei nyt ihan ilmasia olleet nuokaan. Paikan johtaja lahjotti meille sitten vielä pullolliset cashewuutetta sisältävää omenamehua. Se on konsentraattia ja sitä voi sekottaa periaatteessa minkä tahansa nesteen kanssa. Paikan päällä maistoimme sitä soodaveden kanssa, ja ihan juotavaa se oli. Tässä tänä iltana testasin sitä kuuman veden kanssa, eli tein siitä vähän niinkun teetä. Joka tapauksessa se johtajanainen selosti meille ummet ja lammet sen terveysvaikutuksista, et kuulemma saa paljon lisää voimaa ja pysyy terveenä ja ei tuu kuulemma krapulaakaan (?!?) kun sitä juo säännööllisesti.  Antoipa meille jopa monisivuiset monisteet, missä on jotain tutkimustuloksia. No eipä se mitään ota jos ei annakaan, kun kerta pullollisen sitä sain, niin eiku vaan juomaan! Kerron sit teille, et onko sillä mitään efektiä J

Noh, retkeltä kotiuduttuamme käytiin Kimmon ja Lauran kanssa hakemassa läheisestä haisevasta kiinalaisten kaupasta vähän thaiviskiä ja lantrinki. Siellä kaupassa siis oikeesti haisee niin hirveelle, et hyvä kun siellä pystyy ees asioimaan ja yleensä me käydäänkin vastapäätä olevassa Seveneleven-marketissa. Mut nyt mentiin tänne, kun tääl on kuulemma viinakset halvempia.  Sit kämpillä otettiin muutamat drinksut, käytiin suihkussa ja sit otettiin taksi Patong Beachille. Ajettiin paikkaan, missä Patongin alueen oppaita asustaa ja sieltä lähettiin sit porukalla Patongin kuuluisalle Bangla Roadille iltaa viettämään. Kyllähän siellä populaa riittikin! Osa porukasta häipy omille teilleen ja lopulta olin Päivikin kanssa kahestaan. Sit joskus kolmen jälkeen päätettiin ottaa taksi ja se vei eka Päivikin kämpille ja sit mut takas Karonille.

Illanviettoon lähdössä.... ja kukas se olikaan taas valkosin?!

Tänään meillä oli sit ihka ensimmäinen vapaapäivä! Mä vietin sitä aika rauhallisissa merkeissä edellisillasta toipuen ja lueskellen matskuja. Kävin mä kuitenkin pedikyyrissä, joka makso 200 bahtia eli jotain 4,65 eur ja nyt mulla on hienot lakkaukset varpaankynsissä. Ja sit kävin ruokaostoksilla BigOne marketissa, kun siellä on vähän paremmat valikoimat kun noissa meidän lähimarketeissa.  Ja Lauran kanssa käytiin sit syömässä tossa elefanttipaikassa, joka on kanssa tässä lähellä kämppää.

Huomenna mulla onkin sitten transun obsaus eli suomeks sanottuna lentokenttäkuljetuksen seuranta. Ja sen jälkeen Patongin palvelupisteeseen tutustuminen. Patong onkin mulle edelleen yksi suuri kysymysmerkki. Eli ei ole vielä hanskassa se alue, kun oon toistaseks nähny sen vaan lähinnä auton/bussin ikkunasta ja sit eilen muutaman baarin ja that’s it. Onneks seuraavat kolme päivää onkin varattu Patongiin tutustumiseen.

Nyt eikun hyvää yötä ja mä vetäydyn yöpuulle ehkä vielä noitten työmatskujen kanssa... jos silmät pysyy auki! Jokohan siellä Suomessa on muuten lunta?