Katsahdus itään

Kesän aikana tuli tehtyä pari reissua myös Haniasta itään päin. Eräänä vapaapäivänä heinäkuun lopulla lähdin päiväseltään bussilla käymään Rethymnonissa. Bussimatka sinne kestää hieman reilun tunnin ja maksaa 6,20 €/suunta. Kiertelin kaupungissa kartan kanssa. Käppäilin vanhassa kaupungissa ja katselin venetsialaisaikaisia rakennelmia (Loggia ja Rimondin suihkulähde). Fortezza-linnoituksessa en nyt sisäpuolella käynyt, koska oon käynyt siellä aikasemmin lomamatkalla vuonna 2007. Siitä lomamatkasta muistan ennen kaikkee sen, että sillon oli ihan mieletön helleaalto, koko viikon jotain 40 asteen lämpötiloja, ja oli aika hikinen reissu J

Kirkko Rethymnonin vanhassa kaupungissa

Ottomaaniajalla käytettiin rakentamiseen paljon puuta

Rimondin suihkulähde

Vanhan kaupungin kujilla on viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita

Kop, kop! Onko ketään kotona?

Vanhan kaupungin arkkitehtuuria

Kävin kattomassa myöskin ihan vaan ulkoa päin Rethymnonin pääkirkon eli Neljän Marttyyrin kirkon, joka on rakennettu neljän vastarintaliikkeen miehen kuolinpaikalle. Kaupunginpuistossa tein myös pienen kävelylenkin ja sitten ostoskatua pitkin kävelin itäänpäin ja eksyin samalla Pink Womaniin vähän shoppailemaan.  Saldona yks toppi ja yks hame, jotka oli vielä alennuksessa eli ei paha :D. Tosin vanhassa kaupungissa harhauduin koruliikkeeseen ja siellä huiskahti vähän enemmän rahaa, kun ostin jo pitkään haaveilemani Mallian mehiläiset –korut, kaula- ja korvakorut. Ne on siis tehty vanhalla minolaisella mallilla, alkuperäinen riipus on löydetty hautausmaalta läheltä Mallian minolaisaikaista palatsia ja se on kultainen. Itse tosin tyydyin ihan hopeisiin versioihin, koska käytän enemmän hopeakoruja.

Guoran portti

Neljän Marttyyrin kirkko Rethymnonin keskustassa

Rethymnon on kiva kaupunki, hieman pienempi kun Hania, mutta tunnelmallinen ja lomailuun oikein sopiva, koska ranta on ihan kaupungin edustalla. Rantakatu on myös kiva kävelypaikka, siellä voi tehdä iltakävelyn eli kreikkalaisittan kutsuttuna voltan. Kun olin aikani katuja tallannut, päätin soittaa kollegalleni Hannalle, joka oli tuolloin Rethymnonissa töissä ja mentiin yhessä syömään vanhaan kaupunkiin oikeen mukavaan mezepaikkaan. Syötiin muun muassa tosi hyvää halloumijuustoa, nams! Ilta oli jo pimennyt kun lähin viimesellä bussilla takasin Haniaan. Kävelin meren rantaa pitkin kohti bussiasemaa ja auringonlasku oli tosi upea J

Rethymnonin rantakatu

Auringonlasku Rethymnonissa - näitä mä kaipaan!!

Elokuun puolivälissä mulla oli sellanen historiallinen tapahtuma kun kolmen päivän vapaa. En ees tiennyt, et sellasia vois ees olla :D En taaskaan jääny lepäilee laakereille, vaan päätin lähtee vielä pitemmälle itään, kun kerrankin oli aikaa. Tohon aikaan olin töissä Paliksessa ja tulin sieltä sit jo edellisenä iltana Haniaan ja olin yhen yön siellä. Aamulla sit hyppäsin bussiin kohti Haniaa ja sieltä bussi ensin Iraklioniin ja siitä eteenpäin Agios Nikolaokseen. Iraklioniin bussi makso 13,80 € ja sieltä Agiin 7,10 €. Matkan tekoon meni kutakuinkin viis tuntia. Reitti Iraklioniin asti olikin jo tullu tutuksi, kun useemman kerran olin ollu opastamassa meidän Iraklionin ja Knossoksen retkeä. Mut sieltä itäänpäin sain kattella ihan uusia maisemia. Ohitettiin muun muassa Iraklionin lentokenttä, joka on nimetty kreetalaisen kirjailijan Nikos Kazantsakiksen mukaan  (kirjottanut siis kirjan Kerro minulle Zorbas, jos joku ei tienny J). Ennen Agia reitin varrelle jäi Mallian lomakylä, joka on brittimatkailijoiden suosiossa, sekä Hersonissos, joka vaikutti siltä, et venäläisiä taitaa lomailla siellä aika paljon. Sen verta paljon kadun varressa oli turkisliikkeitä venäjänkielisine kyltteineen... No, muutenkaan paikka ei hirveesti ulkonäöllään mua houkutellu. Vielä ennen Agios Nikolaosta tuli Neapolin kylä, ja vihdosta viimein joskus siinä iltapäivällä saavuin Agiin. Mulla ei ollu siellä mitään majaa ees varattuna, olin lähteny matkaan ihan vaan kohti tuntematonta, ees sen kummemmin kattelematta mitään aikatauluja saati reittiä (joten siks olin siin bussissakin koko ajan kummissani, et millonkahan ollaan Agissa, kun se bussi tais jatkaa siitä viel sitte eteenpäin, eikä mulla siis ollu mitään aavistustakaan, et minkänäkönen paikka koko Agios Nikolaos on :D).

Bussilippu kourassa kohti "tuntematonta" :)



Iraklionin bussiaseman mittari näytti 36 astetta - eikun kalo taksidi (=hyvää matkaa) vaan!

Osasin sit kuiteski jäädä oikeessa kaupungissa pois kyydistä. Ja linja-autoasemalta löysin jonkulaisen kaupungin kartan ja sen perusteella lähin metsästää hotellia ittelleni. Päättelin loogisesti et lähellä rantaa varmaankin on hotelleita ja suuntasin kohti lähintä hiekkarantaa ja huvivenesatamaa ja päätin kävellä sisään ekaan näkemääni hotelliin ja kysyy huonetta. No, eka hotelli jonka näin oli nimeltään joku Apollon, mut tyrmäsin sen kun näin sen ulkopuolella Pegasin kyltit (Pegas on siis venäläinen matkanjärjestäjä). Ei nyt sinänsä mulla mitään oo venäläisiä vastaan, mut en nyt ihan ekana kuitenkaan halunnu johonkin Pegasin hotelliin. Sit näin Doxa-hotellin kyltin, joka opasti pienelle sivukadulle ja se vaikutti semmoselta sopivalta, pieneltä ja vaatimattomalta. Menin sisään ja kun tilaa oli, niin otin sieltä huoneen. Se oli sellainen mitä olin odottanutkin, ihan perussiisti, mut hieman vanhanaikanen. Hinta tais olla 45 euroo per yö ja siihen sisälty kevyt aamupala.

Mun huone Doxa-hotellissa

Näköala mun parvekkeelta Ammos Beachin suuntaan

Ekana päivänä lähin käppäilee kaupungin keskustaa kohti. Kuljin rantaa pitkin maisemareittiä ja tulin ihan keskustaan pohjattomalle järvelle (mistä lie nimensä saanut?). Kävelin sen ympäri näköalapaikalle. Sit yhessä vaiheessa keskustassa käppäillessäni multa hajos toinen kenkä (kiitos Thaikkulan halppiskenkien...). Aloin katella kenkäkauppaa, mut mitään ei näy missään. Sit yhestä vaateliikkeestä löysin nahkasandaaleja ja mun oli pakko ostaa ekat jalkaansopivat, vaikka hintaa oli 37 euroo ja en niitä muuten ois varmaan ees ostanu. No tietty sen oston jälkeen näin jos miten paljon muita paikkoja, mis oli kenkiä. Mr. Murphy taas asialla.

Maisemia rantaraitilta Kitroplatian rannan suuntaan

Matkan varrelta löytyi myös tuttu ja turvallinen logokyltti :)

Näköalapaikalta oli hienot maisemat pohjattomalle järvelle

Pohjattoman järven sininen silta on hyvä tapaamispaikka

Mun uudet sandaalit vaikuttavat ihan laatukengiltä (= ovat kestäneet jo yli kuukauden käytössä :D)

Mun hajonneet thaikkukengät, jotka myöhemmin liimasin... ja sittemmin ne hajos toisesta kohtaa...

Kävelykierroksen päätteeks menin drinksulle kaupungin edustalla olevan pikkusen rantapätkän varrella olevaan kahvilaan nimeltä Barko. Join mun miniloman kunniaks yhen pina coladan J Ja sen jälkeen lähinkin kämpille suihkuun ja vaihtaa vaatteita. Illalla lähin viel keskustaan samoilee ja ettimään ruokapaikkaa, ja menin ihan rannan äärelle italialaiseen Twins-raflaan, ja söin siellä hyvää pastaa.

Barko-baarin pina colada

Tokana Agi-päivänä söin aamupalaa hotellilla ja sain katsella hotellin sisäpihalla leikkiviä kissanpentuja :) Aamupalan jälkeen lähin taas keskustaan. Mun työkaverit oli suitsuttanu Spinalongaa, saarta kaupungin edustalla, joka on ollut spitaalisten siirtolana vielä 1900-luvulla. Euroopan viimenen paikka, jossa spitaalisia vielä hoidettiin. Spitaalisten saareksi paikka julistettiin, kun haluttiin karkottaa ottomaanit saarelta. Ostin sit lipun Nostos-paattiin, ja matka kohti Spinalongaa alkoi.

Doxa-hotellin aamupala

Kisulit vähän arasteli mua

Nostos-paatti ankkuroituna satamassa

Paatti oli täynnä kaiken maalaisia matkailijoita ja siellä tuli monilla eri kielillä (tosin ei kyllä suomeksi – ihme ja kumma! :D) kuulutuksia, joissa esiteltiin paikkoja matkan varrella. Spinalongalla oli opastettu kierros ja opas oli tosi hyvä. Hän antoi paikasta realistisen kuvan, mutta sai meidät ymmärtämään, että Spinalonga ei ollut kuoleman saari, vaan toivon ja elämän saari. Asukkaat saivat siellä elämän, mitä ulkomaailmassa eivät olisi saaneet ja siksi voidaan olettaa heidän jopa viihtyneen siellä. Koko reissu kesti muistaakseni nelisen tuntia ja maksoi 15 euroa, joten ei paha hinta. Lippuja saa suoraan paatin edessä olevasta myyntikojusta ja näitä reissuja tekee useempikin firma (itte olin Nostos-nimisellä paatilla). Ja lisäksi lippuja kauppaavat myyntitykit keskustassa. Yks koitti mulle kovasti lippua myydä, mut liian myöhään, kun olin lippuni jo ostanut. Ja koitti se mua rannallekin houkutella, mut en oikeen lämmennyt :D

Spinalonga näkyvissä!

Spinalongalla käy paljon vierailijoita

Spinalongalla ovat olleet aikoinaan sekä venetsialaiset että ottomaanit

Pääportti

Spinalongalta tultuani tapasin pari Agin kollegaa keskustassa ja mentiin istuu kahvilaan jokskin aikaa. Myöhemmin illalla tuli vielä yks kollega lisää Haniasta ja lähettiin porukalla syömään Patuhas-nimiseen raflaan hieman kauemmas keskustasta. Paikka oli tosin aika kuollut, oltiin kutakuinkin ainoot asiakkaat lukuunottamatta jotain paikallisia takeaway-hakijoita. Illallisen jälkeen mentiin viel satamaan istuu yhelle drinksulle, mut sit jo yöpuu kutsui, koska mullakin oli aikanen herätys seuraavana aamuna, kun piti lähtee kotimatkalle kymmenen hujakoilla, et kerkiäisin vielä viimeseen Paliksen bussiin, joka lähtee Haniasta neljältä iltapäivällä. Paluumatkalla matka-ajaksi tulin semmonen kaheksan tuntia kahella vaihdolla. Olihan melkosta bussissa istumista! Kaupan päälle sain sit vielä reissun aikana ilmastoinnista flunssan ja olin kipeenä ainaki viikon verran. Mut tulipahan vähän tutkailtuu saaren itäpäätä. Tokihan Agios Nikolaos ei vielä ole edes ihan idässä, nimittäin siitä eteenpäin on viel esim. Sitia ja Vai. Niin ja mun tutkailut on rajottuneet ihan vaan tähän pohjoisrannikkoon. Sisämaa ja etelärannikko itäpuolella on mulle vielä täysin kartottamatonta aluetta. Eli nähtävää Kreetalla riittäisi varmasti vielä toiseksikin kaudeksi. Ja vielähän saaren länsipäähänkin jäi paljon paikkoja, joissa ei tullut käytyy, esim. Falassarna, missä on kuulemani mukaan upea ranta.

Agios Nikolaos by night

Agios Nikolaos oli myös ihan kiva paikka, mut huomasin et saaren itäpäässä on huomattavasti enemmän venäläismatkailijoita kun lännessä taas enempi skandinaaveja. Agi on vielä Rethymnonistakin pienempi, et ehkä jos itte pitäisi valita lomailupaikka Kreetalta niin Rethymnon vois olla aika kärjessä. Mut taas toisaalta ihastuin ihan hirmusesti Paleohoraankin. Se oli niin idyllinen ja maanläheinen paikka. Ja kaupungeista kaunein on kuitenkin mielestäni Hania. Ei ole sen voittanutta <3

Myös Agissa oli "tomaatinläiskijöitä"

Tässä idän reissulla tein muuten myös kartotuksen Kreetan bussiasemista kolmessa kaupungissa, ja tässäpä arvioni:

1.       Hania

Ehdottomasti bussiasemista siistein ja uudenaikaisin. Lippuluukku, josta voi ostaa liput ja monitori, mistä voi seurata lähteviä busseja. Asemalla on kahvila, josta saa ruokaa ja pikku purtavaa sekä kioski. WC-tilat oikein siistit. Myös penkkejä odottaville hyvin tarjolla ja kaiken kukkuraksi tietokoneita, eli matkailijat pääsee vaikka nettiin (hinnasta en tiedä, mut tuskin paljoo maksaa). Sijainti lyhyen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista.  Täällä hommaan on selkeestikin satsattu, vaikka ehkä matkustajamääriin nähden paikka alkaa jo käydä vähän pieneksi.

Hanian bussiaseman odotustiloja ja kahvila

Näissä WC-tiloissa oli miellyttävä asioida

2.       Agios Nikolaos

Sisätilat ihan siistit. Lippuluukulta saa liput kätevästi. Siistit WC-tilat alakerrassa. Sijainti kävelymatkan päässä keskustasta.

Agios Nikolaoksen bussiasema on siisti ulkoapäin

Myös WC-tilat olivat siistit ja nykyaikaiset

Tässä erään kreikkalaisen vanhan pariskunnan matkatavarat Agin bussiasemalla... tais olla pitempikin reissu :D

3.       Iraklion

Aivan hirveä paikka. Bussiasema sijaitsee vanhassa matalassa kivirakennuksessa, joka näyttää aikansa eläneeltä. Sisätiloissa on kahvila, jonka nurkasta käynti erittäin epäsiisteihin, haiseviin ja ahtaisiin WC-tiloihin. Kioski aulassa, jossa lipunmyyntiluukku ja monitori lähteville linja-autoille. Ulkona muutama penkki bussia odottaville. Onneksi kadun toisella puolella on Grigoris-ketjun kahvila, jossa töissä oli yltiöpositiivinen nuorimies, joten pakko ei ole jäädä asemalle kökkimään, jos on pidempi vaihtoaika. Masentava paikka kerta kaikkiaan ja ehdottaisin kyllä pikaisesti uuden bussiterminaalin rakentamista. Kyse kuitenkin saaren pääkaupungista! Plussaa läheinen sijainti satamaan nähden (esim. jos on lähdössä Santorinille paatilla).

Iraklionin bussiasema on ikivanhassa kivirakennuksessa

Lähtölaiturit

Iraklionin bussiasema sisältäpäin

Kausi Kreetalla tosiaan päättyi osaltani viime perjantaina ja sillon mulla oli lento Suomeen. En olis kyl halunnut vielä lähteä. Kesä meni ihan sairaan nopeesti. Alkukaudesta paiskittiin töitä aika hartiavoimin ja juurikaan vapaa-aikaa ei ollut, mut onneks sit alko helpottaa ja saatiin pitää enemmän vapaatakin ja työkuorma ei ollut enää niin suuri. Kesä oli aika rikkonainen, ja ootin koko ajan, et millon tää tästä tasaantuu ja tulee tietty rutiini, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Johtuu siitä, et meillä oli paljon muutoksia mm. retkiohjelmassa ja muutenkin aikatauluissa ja kesälomat sekotti pakkaa myös, kun ihmisiä tuli ja meni koko ajan. Ehkä tuleva talvikausi on sitten vähän stabiilimpi J

Niin ja se talvikausi sitten... Ekahan mun oli tarkotus lähtee Puerto de la Cruziin, Pohjois-Teneriffalle, mut tossa elokuun alussa sainkin sit tiedon, et mun kohde vaihtui ja lähenkin lokakuun lopussa Phuketiin takas. Olin aika ilonen tästä uutisesta. Kiva mennä tuttuun paikkaan ja alkaa heti hommiin. Mukava nähä monia tuttuja naamoja ja tietysti olla mukana tutustuttamassa uusia ihmisiä paikkaan. Nyt on mahdollisuus syventää tietämystä ja tutkailla paikkoja, jotka jäi vielä viime kaudella näkemättä. Tänä talvena haluisin käydä ainakin Krabilla ja ehkä Koh Lantallakin. Näissä molemmissa on tutut oppaat töissä, niin mukava ois käydä tuttuja moikkaamassa. Ja tokihan tuttuja on Hua Hinissä, Pattayalla ja Malesiassakin.  Saa nähä, mitä tuleva talvikausi tuo mukanaan, mutta sitä ennen tässä onkin vielä kuukausi Suomessa. Suomen lomani alotinkin pienellä jännityksellä eli olin eilen silmien laserleikkauksessa! Leikkaus meni hyvin ja nyt oon siitä toipumassa. Ei voi muuta sanoo, kun et on aika huimaa et tommonen pari minuuttia kestävä operaatio ja mä näen ilman laseja! Eli on tää nykyteknologia aika huippua! :) Nyt tosin viikkoon en saa käyttää meikkiä, hikoilla, käydä saunassa tai pestä silmiä. Viikon ajan pitää pitää suojalaseja öisin päässä, etten vahingossakaan hiero unissani silmiä. Ja silmätippoja pitää vähän väliä olla laittamassa. Mut itse operaatio oli tosiaan hirmusen nopee eikä sattunut yhtään, luomenlevitin oli ehkä pikkusen epämiellyttävä kapistus :D

Eikun vaan hyvää alkanutta lokakuuta kaikille ja palaillaanhan asiaan! :)