2013-02-16

Krabia tutkailemassa


Toissaviikolla mulla oli semmonen historiallinen tapahtuma kun tuplavapaa. Ensimmäinen – ja varmaan viimenen – tällä kaudella... Mut olin jo miettiny, et tällä kaudella lähen käymään Krabilla, kun viime kaudella se jäi väliin. Ja muutenkaan en halunnu jäädä nyhjää tänne samoihin ympyröihin pariks päivää. Sattu silleen, et kollega Krabilta oli tulossa just samoina päivinä Khao Lakiin, ni tehtiin vaihtokauppa ja mentiin samalla autolla eestakas. Saatiin ihan kohtuulliseen hintaan, ni se oli kyl paljon mukavampi ja kätevämpi vaihtoehto kun lähtee paikallisbusseilla sotkee. Kun ois viel pitäny kaks kertaa vaihtaa bussiakin, ja ties kuin kauan ois menny ootellessa asemilla jne.

Noh, tiistai-iltana oli tarkotus eka vaihto suorittaa. Mut kuski oli tänne tullessa ajellukin harhaan ja oli kääntyilly menosuuntaan ja monta kertaa kyselly tietä. Ja ei, ei tietenkään ollu mukamas eksyksissä :D Noh, kun sit vihosta viimein tänne pääsivät ni kello tais olla jo iltakaheksan ja kun lähettiin matkaan, ni kuski ja sen mukana ollut vaimo/tyttöystävä ilmotti, et ne vieki mut vaan Krabi Towniin saakka. Ja mähän olin menossa Ao Nangiin. Ei se matka pitkä siinä välillä oo, mut en nyt kyl halunnu iltapimeellä mihkää Krabi Townin bussiasemalle ihmettelee, et milläs sinne Ao Nangiin pääsen?! Onneks seki sit ratkes parin puhelun jälkeen ja matka alkoi. Mut johan oli maailman hitain kuski. Ajeli semmosta 60-80 km/h. Meinas jo hermot mennä. Kolme tuntia se sahas sitä matkaa sinnekin suuntaan takas, vaikkei se tiettävästi nyt ees eksyny, mut musta tuntu et se ajeli jostai vähän pitemmän kautta... Ja toi välimatkahan on jotai 130 km...

Kello oli puol kakstoista ku vihosta viimein saavuin Ao Nangiin. Kollega oli mulle buukannu majapaikan Ao Nang Backpacker Dormitorysta, naisten huoneesta. Ku sinne hiippailin, ni siel oli jo kolme muuta nukkumassa. Se oli siis semmonen makuusali, jos oli kolme kerrossänkyy ja mä sain yläpedin. Ja sit siel oli lukolliset kaapit. Mä koitin siinä sit mahdollisimman hiljasesti hoidella mun iltatoimet ja rupesin nukkuu.
Aamulla oliki aikanen herätys, kun mul oli lähtö kansainväliselle neljän saaren retkelle. Aamukasilta mua tultiin majapaikasta hakemaan. Siinä bussia oottaessa meinasin syödä aamupalaks yhen 7elevenin croissantin. Mut meinaukseks se jäi, kun sen söiki sit yks kulkukissa, hups! :D No enhä voinu olla sille sitä syöttämättä, ku polosella oli vaan puolikas häntäki jälellä! Kyyti sit tuli ja yheksän hengen bussiin tais tulla loppujen lopuks kyytiin jotain 12 henkee, sopu sijaa antaa! Mut matka rantaan oli tosi lyhyt, et eipä tuo haitannu. Rannassa oli pöytä,jonka luona liimattiin rintapieleen jokaiselle tarrat sen mukaan, mille retkelle kukakin oli lähössä. Suurin osa oli menossa Phi Phi –saarille. Tälle 4 saaren retkelle oli vähempi porukkaa lähössä, joten pikaveneessä oli ihan mukavasti kaikille tilaa, eikä ollu ollenkaan ahdasta. Ja tää retki oliki just ihan passeli meriretki mulle, ku en tosiaankaan oo oikeen mikään meri/vesi-ihminen. Välimatkat paikasta toiseen oli jotain 5-10 min luokkaa.


Kisu popsi mun croissantin!

Mun majapaikka
Eka käytiin hakemassa pari tyyppiä kyytiin vielä Railey Beachiltä ja sit suunnattiin ekaan pysähdyspaikkaan eli Phranang Beachille, missä on myös Princess Cave. Kuvat tuosta prinsessaluolasta puhukoot puolestaan :D Biitsillä oli myös kalliokiipeilijöitä. Tunnin verran oli aikaa ja kerkisin vähäks aikaa itteni oikasta aurinkookin ottamaan.

Phranangin rannalla oli upeita kallioita
Mä :)
Prinsessaluolan selitys
Ja tässä sitä hedelmällisyyttä nyt siten on!
Phranang Beachin hienoja maisemia
Phranang Beach

Sit matka jatkui. Tuos Krabin edustalla on paljon karstikalliosaaria, ja maisemat on kyl tosi upeet. Muutenkin karstikalliot kohoavat ihan siinä Ao Nangin taustalla. Seuraavaksi ajeltiin kattomaan ”Kanasaarta” eli Chicken Islandia, jonka kivimuodostelma näyttää ihan kanan päältä. Saaren luona pidettiin n. 45 minuutin snorklaustauko. Itte en jaksanu nyt alkaa snorklaamaan, ni tyydyin vaan uimaan. Ja sit saatiin leipäpaloja, joita syötettiin veneen luona parveileville kaloille. Kävi melkonen kuhina vedessä!


Chicken Island
Seuraava pysähdys oli Tup Islandilla. Siel oli taas aikaa. Sieltä ois voinu kahlata Mo ja Chicken –saarille, mut itte tyydyin vaan lekottelemaan rannalla, ottaa arskaa ja kuuntelee musaa mp3:sta. Sieltä matka jatkui vielä Poda Islandille, missä ensimmäisenä syötiin piknik-tyylinen lounas. Venepojat kanto ruuat semmosessa lämpösäiliössä puiden alle, ja laittovat ne pikkusen pöydän päälle tarjolle. Sit vaan lounaalle! Tosin ruuat oli aika lihapitosia eikä oikeen mulle sopivia. Söin sit vaan riisiä ja vähän sieltä currykastikkeen joukosta keräilin jotain kasviksia siihen päälle. Mut eipä mulle nälkä jääny kummiskaan. Lounaan jälkeen oli viel vapaata aikaa, ni käppäilin viel saarella ja sit taasotin arskaa ja luin vähän kirjaa, mikä mul oli mukana (aivan loistava Maeve Binchyn Taverna tähtien alla, ehdottomasti suosittelen kaikille ainaki jos on kaukokaipuu Kreikkaan :D).

Tup Island
Tup Island - voiko hiekka enää valkosempaa olla?!
Podan rannassa oli paljon pitkähäntäveneitä eli lonkkareita
Podalta löytyy myös baari!
Podalla oli myös porukkaa

Päivä oli tosi kiva ja hyvissä ajoin iltapäivällä olin jo takas Ao Nangissa. Tällä kertaa rantaudutttiin Nopparat Tharan satamaan ja siitä oli sit lava-autokyyti majapaikkaan. Siellä sit kerkisin käydä suihkussa ku toinen Krabin kollega soitteli, et sillä ois mulle mopon avaimet ja kypärä. Niin ja tietty myös mopo. Nää oli se Khao Lakiin tullut kollega jättäny mulle käyttöön, vaihettiin mopotkin päikseen, kätsyä! Lähin sitte päristelee pitkin Ao Nangia. Näin muun muassa maailman kamalimman muistomerkin!! Ja huomasin, et Ao Nangissa on tosiaankin paljon muslimeita. Lähes kaikilla naisilla oli huivi hiusten peittona ja siellä oli myös isoja moskeijoita (yks iso rakennusvaiheessa). Laitoin mopon parkkiin ja käppäilin rantakatua pitkin ja kävin sit jalkahieronnassakin. Illalla mentiin kollegoiden kans syömään ja parille ämpärille Mr. Longin baariin. Mr. Long oli semmonen pitkätukkanen harmaahapsinen heppu, ja se oli sitä mieltä et meil oli ihan samanlaiset hiukset, hahah :D No sit joskus yhen, puol kahen aikaan hipsin taas kämpille ja taas varoin metelöimästä, koska yks oli siel jo nukkumas.

Rakenteilla oleva iso moskeija
Valmis moskeija
Tsunamin muistomerkki nimeltänsä Hold Me Close... juuri nuo sanat tuleekin mieleen kun tätä muistomerkkiä katsoo...!!
Ao Nangin rannan kävelykatu
Auringonlaskun aikaan Ao Nangin rannalla
Backpacker Dormitoryn naisten makuusali

Aamul nukuin sit niin kauan ku nukutti ja varmaan jotai 10 aikaa lähin liikkeelle. Kävin syömäs aamupalaa jossai random paikassa lähellä rantakatua ja sit ajelin Nopparat Tharan rannalle. Siel pääsi mukavasti puiden alle varjoon ja siel sit vietin päivää horisontaaliasennossa. Tuli ihan mukavasti otettuu arskaa päivien aikana ja tarttu väriäkin pintaan. Enkä onnistunu ees itteeni käräyttämään, jee!

Hieman pilvistä oli Nopparat Tharalla, mutta se oli hyvä vaan

Iltapäivällä neljän aikaan tuli paluukyyti mua hakemaan ja tällä kertaa oli asiansa osaava kuski. Ajeli ihan reippahasti, no ei nyt liian kovaa kummiskaan. Ja tuntu tietävän reitin (no yhessä risteyksessä vähän aikaa pähkäili ja säikähin jo kun lähti suuntaan johon osotti viitta, jossa luki Krabi, mut se oli sit kuitenki oikee suunta). Ihan oli mukava kakspäivänen juu J Mut ainoo asia mikä jäi harmittaa oli se, et siin mun majapaikan yhteydes oli joogastudio! No ei se sinänsä harmita, vaan se, et mul ei ollu mitään joogaan sopivia vaatteita matkassa mukana. Oisin NIIIN menny joogaamaan, jos ois vaan ollu sopivat vermeet. Ei ihan farkkusortseissa viittiny... No seuraavan kerran oon viisaampi, jos joku päivä Krabille viel eksyn J Ja miksikäs ei vois eksyäki?!

Nyt jäi joogat väliin

Muuten täs on taas menny töitten merkeis aika. Ja kiinalainen uusi vuosikin oli tos viime viikonloppuna, ja voin sanoo, et melkosta hässäkkää aiheuttaa kyseinen juhlapäivä tällä alalla ainaki tääl idässä. On täällä Khao Lakissakin meno vilkastunut. Mut jospa nää kiinalaisen uuden vuoden lieveilmiöt kohta helpottas ja pääsis taas omaan rauhalliseen normielämään takas. Nii ja Phuketin retkellä keskiviikkona oli Patongin mäessä ollu kolari. Joku bussi oli ajanu mopoilijan kumoon ja jatkanu vaan matkaa, mut sit oli bussista jarrut pettäny ja oli törmänny johonki. No se sit aiheuttiki sen, et liikenne mukavasti seiso ja meidän retkibussi siel joukossa mukana. Et semmosen tunnin verran meni siel ekstra-aikaa, ku liikenne suorastaan mateli eteenpäin. Ja se mäki on JYRKKÄ, sen voin sanoo, ni oli meidän bussiski kytkin aika kovilla... Mut eipä siinä mittään, sanoin vaan et tää on tää Amazing Thailand ja asiakkaat pysy ihan hyvällä tuulella, eikä hermo menny kellään.

Tuolla ruuhkissa sitä oltiin: http://www.phuketgazette.net/phuket_news/2013/Brake-failure-on-fleeing-bus-causes-second-accident-20242.html

Eiku illan/päivän jatkoja kaikille! Pus! <3

1 kommentti:

  1. Hei, täytyy korjata yks virhe tässä jutussa. Nimittäin eilen lueskelin uutisia netissä ja mulle selvis, et tuo ruskea mötikkä ei tosiaankaan ole se tsunamin muistomerkki. Se on ainoastaan ollut semmonen "suojapömpeli" niille oikeille veistoksille, jotka ovatkin tällä hetkellä Krabin kunnantalolla säilytettävinä, koska pelättiin varkaita ja myöskin sitä että meri-ilma ei tee niille hyvää. Nyt kuitenkin suunnitellaan, että ne tuotaisiin taas ihmisten ilmoille Nopparat Tharan rannalle. Oikeissa muistomerkeissä on kuvattuna ihmisten käsiä, joten johan tuo nimikin alkaa käydä vähän paremmin järkeen. Kartoissa vaan on muistomerkki merkittynä, niin kuvittelin et toi kamala pömpeli on se muistomerkki. Veistokset olivat välillä Bangkokissakin esillä ja ovat siis olleet aika pitkään poissa, mut eipä noita karttoja taideta kauheen tiuhaan täällä päivitellä... Mut hyvä, et tääkin asia tuli nyt sitten oikaistua ja perun puheeni maailman rumimmasta muistomerkistä :)

    VastaaPoista