Tänään on mun vapaapäivä ja päätin saada tänään jotain muutaki aikaseks kun vaan biitsillä makoilua. Niinpä aamulla lähin liikenteeseen jo peräti ennen puolta päivää (!) ja lähin päristelemään tästä Bang Niangista pohjosen suuntaan. Vajaan puolen kilsan päästä kääntyy oikealle sisämaahan päin tienviitta jossa lukee Ton Chong Fah Waterfall. Sinne siis!
Ajelin tietä ja matkan varrella oli kumipuuviljelmiä, paikallisasutusta ja Baan Chong Fah Resort hotelli. Matkalla näky sellasia aika uudenkin näkösiä bungaloweja. Noin viisi kilometriä ajettuani tie muuttu hiekkatieksi, tai pitäskö sanoo et ennemminki kivikkotieksi. Se oli nimittäin vähän haastavaa mopolla ajettavaa. Kyllä sitä nyt pysty ajamaan, kun ajeli ihan rauhallisesti vaan. Perille asti oli hyvä viitotus, ja eipä siinä tarvinnu mihkään kääntyilläkään, suoraan eteenpäin vaan. Portilla oli lipunmyyntikoju. Sisäänpääsy on 100 bahtia aikuiselta ja 50 bahtia 3-13 v. lapsilta ja sitä nuoremmat pääsee maksutta.
Portilta alko tie, joka nousi rinnettä ylöspäin. Se oli aika kivikkoinen ja paikotellen jyrkkäkin, mut leveä ja sinänsä helppokulkunen. Toki siinä pikkasen jo hengitys alko tiheentyä :D Tää tie johti putouksen ekalle tasolle ja lopussa piti kulkee vielä pari metrii semmosta lankkua pitkin. Ekalle tasolle siis pääsi suht helposti.
 |
| Matkalla ensimmäiselle tasolle |
 |
| Tie ensimmäiselle tasolle oli leveä ja paikoitellen ihan helppokulkuinenkin |
 |
| Matkan varrella oli opasteita |
 |
| Ensimmäisellä tasolla oli pieni lampi, jossa voi pulahtaa uimaan |
Jos tuonne haluaa lähtee, niin hyvä on kyl olla tukevat kengät jalassa. Ittelläni oli ihan lenkkarit. Jotkut kivetkin on tosi liukkaita, joten varovainen saa olla. Hiki siellä patikoidessa myöskin virtaa, ilma on niin kosteeta, eli juomista myös reilusti mukaan.
 |
| Kipuamista riitti |
 |
| Juurakoiden ylitse |
Ekalta tasolta ylöspäin polku muuttu huomattavasti haastavammaksi. Joutui suorastaan kiipeilemään. Toki siel oli kaiteita rakennettu ja oli puita ja jotai liaaneja mistä sai aina otettuu kiinni, mut se kipuaminen ottaa kyl voimille ja siin hengästyy ja pitää koko ajan kattoo mihin astuu. Eli ei huonojalkasille ollenkaan sopiva paikka. En ollu oikeen etukäteen perehtyny, et montako tasoo putouksessa on, mut luin nyt, et 5 tasoa pitäs olla. Joissain kohdissa oli opasteita, jotka osottivat mihin polku jatkuu ja kuinka pitkä matka on seuraavalle tasolle. Mut joka kohdassa näitä opasteita ei ollu ja siks menin itteki vahingossa vähän semmosta offroad-polkuu pitkin, kun en ihan hoksannu et mihin polku oikeesti jatku. No sieltäkin kyllä pääsi... Mut sitte jossain siel 3-4 tason paikkeilla en enää mitään opastetta nähny, et pitkäkö matka ois ollu seuraavalle tasolle ja polku näytti jo sen verta haastavalta ja aloin olla jo vähän väsyksissäkin, niin päätin etten jatka enää eteenpäin. Alaspäin matka kyl meni helpommin, vaik jossain kohti oli aika korkeita askelmia.
 |
| Toisella tasolla |
 |
| Toisella tasolla |
 |
| Kolmannella tasolla |
 |
| Mä & Chong Fah! |
Kyl toi ihan päivän urheilusuorituksesta kävi! Ja sen jälkeen aattelinkin, et voisin lähtee rannalle. Noh, tuli mieleen, et voisin mennä tsekkaa jotain uutta biitsiä, ni päätin lähtee Khuk Khakin rannalle. Kun pääsin takas päätielle (kerran kyl ajoin pikkasen harhaan siinä matkalla, siis ihan vähän vaan! :D) niin käännyin pohjoseen päin. Ja sieltä Khuk Khak Beachin kyltin kohdalta kohti rantaa. Ajoin merenrantaan ja näin siinä muitaki mopoja parkis ni parkkeerasin siihen. Siinä rannas oli kyltti, joka toivotti tervetulleeks Lek Bariin ja kehotti soittamaan kelloa, niin he tulisivat veneellä hakemaan. Hoksasin, et sieltä pääs kuitenkin ihan helposti kahlaamaankin. Menin ihan rannalle ja totesin, että se oli aika samantapanen kuin Bangsakin ranta, jossa olin aikasemmin. Rantaviivaa pitkästi molempiin suuntiin ja porukkaa ei paljoakaan. Oli siel nyt vähän enempi kuitenki kun Bangsakilla. Tossa rannan edustalla oli hotlia esim. Blue Lagoon, joilla oli omia rantepetejä vaan hotellin asukkaille. Sit se Lek Bar osottautu pikkuseks baariks, jolla oli kans muutamia rantapetejä. Päätin kuitenkin kävellä hieman enkä jäänyt rannalle makoilemaan. Se ehkä olikin ihan hyvä päätös, nimittäin yhtäkkiä alko pukkaamaan aika tummaa pilvee taivaalle ja ukkonen jyrähteli. Katsoin parhaaksi kääntyä ympäri ja kävellä takas mopolle.
 |
| Khuk Khakin rannalla |
 |
| Khuk Khakin rannalla ei ole ruuhkaa |
 |
| Pilvet oli uhkaavan näköisiä ja ukkonen jyrähteli |
Kun lähin mopolla ajelemaan, niin alko riputella vettä. Päätin ajaa suorinta tietä kotiin, vaikka alunperin olin ajatellu käydä jossain syömässä. Ennen kun pääsin kotiin, niin alko sataa vettä ihan kaatamalla. En ookaan ennen ajanu tommosessa sateessa mopolla ilman sadeviittaa (sadeviitta oli jääny kotiin). Ja en siis tiennyt, et siinä vauhissa ne vesipisarat oikeesti sattuu, kun ne osuu iholle! No onneks ei ollu pitkä matka kotia, ja sit vaan kämpille kuivattelee. Vettä satokin sitte parisen tuntia, joten en viittiny ulostautua enää kämpiltä mihinkään. Paitti syömään lähen vielä täs illalla.
Huomennahan sitä sitten pitäs taas lähtee viemään yhtä lastillista lentokentälle kohti kotimatkaa ja toista lastillista sitte tänne lomaa alottamaan. Siis transupäivä!
Eikun mukavaa iltaa kaikille ja alkavaa viikonloppua. Itte tajusin just, et en ees tajua et on joku viikonloppukin, kun oon aina kaikki viikonloput töissä, kun meille tulee lennot aina lauantaisin ja sunnuntaisin. Eli vapaapäivä mul on aina viikolla. Viikonpäivätkin tuppaa menemään välillä sekasin (viimeks eilen luulin, et on maanantai), mut ei se mitään!
Pus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti