Nostalgiaa vanhoilla kotikulmilla

Tiistai-iltana sain mun siteet pois. Viis päivää niitä piti pitää ja eihän siinä muuten mitään, mut kun niitä ei saanu kastella, ni oli suihkussa käyminen aika haasteellista. Mun polvi näytti sillon tältä. Eli ihan hyvin oli haavat parantuneet, mut eihän toi kauheen nätin näkönen oo... Kylhän se paranee joka päivä ja Phuketista ostin semmosta arpivoidettakin, jonka pitäs nopeuttaa ihosolujen uusiutumista :)

Mun polviparka :/

Keskiviikkona mulla olikin sitten meiän Phuketin ostosretki. Central Festivalissa menin Zaraan ja oih, siellähän oli taas vaikka mitä ihanaa. Löysin ihan yli-ihanat kengät. Punaset, joissa oli korkeet korot. Mut ne kyl jäi sit kuitenkin kaupan hyllylle... ainakin toistaseks J Mut kyl sieltä sit jotain mukaan lähti, nimittäin farkkucaprit. Ja niihin upposkin 1990 thb (n.50 eur) – hups! Etukäteen oli jo sovittu, et ostosretkeltä jään sitten Phuketiin pariks päivää koulutukseen. Mulle oli varattu hotellihuone yhestä meiän hotellista, Phuket Orchidista ja hotellille pääsin retken jälkeen n. puoli seittemän jälkeen. Kävin sit vaan äkkiä vaihtamassa vaatteet ja lähin käppäilemään ympäri Karonia. Muistelin, et temppelialueella oli menossa jotkut useamman päivän markkinat ja suuntasin kulkuni sinne. Mulla oli kuitenkin jo kauhee nälkä, ja matkan varrella olikin sopivasti mun viime talven lempparirafla, Elephant. Menin sit sinne syömään ja innostuin tilaamaan Tom Yum Pizzan. Hermostun aina, jos pizzoissa ei ole tarpeeksi makua (kun eihän mikään ilman chiliä maistu miltään!), joten aavistelin, että tämä pizza voisi olla mieleeni. Enkä joutunut pettymään. Oli ihanan tulista! J

Tom Yum pizza

Jos muuten joku haluaa tuohon kyseiseen raflaan mennä, niin ei pidä erehtyä menemään väärään paikkaan, sillä Karonin takakadulla on kaksi samannimistä ravintolaa. Mut tää Elephant, mistä mä tykkään löytyy näin: lähde Karonin liikenneympyrästä ns. takakadun suuntaan ja kävele temppelialueen ohi. Edelleen kävele hotelli Mövenpickin sisäänkäynnin ja 7eleven-marketin ohi ja siitä ihan vähän matkaa oikealla puolella tietä on tämä suosikkiravintolani J Ravintola oli hieman edistynyt viime talvesta. Nyt siellä oli oikeen hienot painetut ruokalistat ja tarjoilijoilla yhtenäiset ”uniformut”. Mutta hinnat olivat kuitenkin samat kuin ennen, ja tää paikka on myös ihan edullinen.

Kiva oli siinä käppäillessä huomata, et siihen entisille kotikulmille oli tullut uusia liikkeitä. Yks ravintola, jossa en viime talvena käynyt kertaakaan, koska se ei näyttänyt kovinkaan houkuttelevalta (joku Titon nimeltään) oli nyt huomattavasti siistiytynyt ja uudistunut. Olin kuin Liisa Ihmemaassa, kun katselin ympärille ja totesin et ”hei tuohon on tullu tommonen liike!” ja ”ooh, onpas tuo paikka muuttunut!” J

Menin sitten temppelialueelle ja sieltä kuulukin jo kova metakka. Markkinameininki oli ylimillään. Mut sit siellä oli myös munkkeja korokkeillaan ja ihmiset saivat käydä hakemassa heiltä rukousnauhoja ja siunauksia. Ja jotkut arpajaisetkin siel oli menossa. Ois voinu voittaa kait jotain pyykkikoneita tms., mut suurin osa voitoista oli jotain pyykkikoreja ja vateja. Ja sit siel oli semmonen ihan ihme viritelmä. Naru meni maasta temppelin katolle ja naruun oli kiinnitetty seteleitä. Ne setelit oli liitetty toisiinsa semmosiksi pitemmiksi nauhoiksi ja näitä nauhoja oli sitten kiinnitetty ryppääseen nauhaan. Ja sit sillä narulla välillä hilattiin sitä setelirypästä ylös temppelin katolle ja sit taas alas. Ei mitään havaintoa mikä juttu tää oli, mut ehkä sekin oli joku arpajaisjuttu, eli ehkä joku sitten lopulta voitti ne rahat – mene ja tiedä! Mut joku mies papatti mikrofoniin ihan taukoomatta ja se oli tosi kovalla. Sääli vaan niitä, jotka asustelee temppelin lähellä, noi markkinat kun kuulemma jatkuvat monena päivänä yömyöhään ja sit myöhemmin illalla siellä alkaa soittaa bändit. Mä sit vaan kiertelin vähän markkinoilla ja päädyin lopulta ostamaan kahet alushousut 150 thb:lla. Musta tuntuu, et niitten hinta oli kyl noussut viime vuodelta. Jotenkin mulla on sellanen tunne, et viime vuonna tohon hintaan sai jo kolmet! Sit käppäilin kohti rantakatua ja ostin hedelmäkojusta mandariineja ja pomeloa valmiiks kuorittuna. Rantakatua pitkin palasin takasin hotellille. Ja lisää nostalgiaa: näin Autobarin, jossa kaverin kanssa istuttiin muutamat kerrat vajaa vuosi sitten drinksuilla J

Karonin buddhalaistemppeli

Buddha-patsaita

Rahanippu menossa ylös

Rahaa!

Seuraava päivä oli koulutusta ja toimistolta lähin joskus kuuden aikaan illalla. Menin ensiks syömään yhteen toimistokadun paikkaan, jossa viime talvena paljon käytiin (nimeltään Bai Toey). Ruoka oli hyvää, mut liian mietoa :D Ja sen jälkeen päätin mennä hierontaan. Siinä kadun toisella puolella on hierontapaikka nimeltä Karma, jossa kävin kans muutaman kerran viime talvena ja siel oli yleensä aina hyvät hierojat. Niin oli nytkin. Sain oikeen kunnon thaihierontakäsittelyn. Eipä tarvinnu pyydellä kovempia otteita. Välillä sattu niin, et purin hammasta yhteen, mut mähän en valita. Päinvastoin mä nautin vaan siitä kidutuksesta J Ja tää meidän toimistokatu on siis Karonin rannan noin puolivälissä pieni kadunpätkä, joka vie The Old Phuket –hotellille ja tällä pätkällä on paljon ravintoloita, muutamia hierontapaikkoja ja räätäliliikkeitä.

Kotiin päin kävellessä matkan varrella tuli vastaan banana pancake –koju. Joten miksipä ei? J Otin pannukakun ananaksella ja vaniljakastikekuorrutuksella. Nam! Se olikin vasta mun tän kauden toinen pancake.

Orchid-hotellin uima-allasaluetta

Seuraava päivä oli taas koulutusta ja ennen kun lähdin taas takaisin Khao Lakiin, käväisin Phuketin työkaverin kanssa pikaisella lounaalla toimiston vieressä Ging-ravintolassa. Muistin, et siel on erityisen hyvä pad thai, joten tilasin sen mustekalalla.

Oi, olipa tosi ihanaa ja virkistävää olla kaks päivää Phuketissa. Näki tuttuja Phuketin työkavereita, oppi paljon uutta ja ennen kaikkea – oli niin nostalginen fiilis! Oli kuin ois ollu kotona J  Ois vallan mukavaa ollu olla Phuketissa pitempäänkin ja tehdä enemmänkin juttuja, mutta työt Khao Lakissa kutsuivat. Ja KÄÄK! Kautta on oikeesti jälellä Khao Lakissa ja Phuketissa enää 5 viikkoa! Siis mihin tää talvi taas on oikeen mennyt?!? Kohta kaikki kaudenlopetusjutut painaa päälle ja on vielä vaik mitä juttuja, mitä pitää saada kuntoon ennen kun voi taas heittää hyvästit Thaimaalle. Meiän viimenen lomalento on 7.4. ja sillä lennolla pitäs olla mullekin paikka kohti Suomea.