Loy Krathong

Loy Krathong on Thaimaassa vietettävä juhlapyhä, jossa juhlistetaan sadekauden päättymistä ja kiitetään veden henkeä saaduista sateista ja riisisadosta. Sitä vieteään loka-marraskuussa täydenkuun aikaan. Tänä vuonna juhlapäivä sattui torstaille 10.11.

Viime viikolla töissä kuulin yhdeltä työkaverilta, että Jyväskylässä järjestettäis joku Thaimaa-ilta lauantaina 12.11. Valorinteellä. Mietin, että vois sinne lähteäkin meininkiä katsastamaan. Tänään sit tutkin netistä, et löytyskö sieltä lisätietoa ja löytyi tämä:

Olin jo päivällä saanu pakkailutouhut hyvälle mallille, mikä oli sinänsä pieni ihme. Mä kun nimittäin inhoon pakkaamista yli kaiken, mikä taas johtuu siitä et mä en ikinä tiiä mitä mä pakkaisin. Mulla menee tuntikausia kun vatvon mun vaatteita ja mietin et käykö tää toppi nyt noitten sortsien kanssa vaiko ei jne. Mut nyt olin latonu vaatteita laukkuihin jo muuttaessa, joten homma oli sinänsä helpompi. Mulla on nyt sitten lähössä mukaan kaks laukkua, jotka painaa n. 20 kg per laukku ja toiseen tulee vielä Airpro:lta työvaatteet ja sit käsimatkatavaroihin tulee yks laukku, josta tulee varmaan aika lähelle maksimipainoinen. Mut täähän tarkottaa hyvät lukijat nyt sitä, et mulla on mahollisuus tuoda matkalaukullinen tuliaisia sit Thaikuista... wohoo!! :) Siis meillä saa olla 3 laukkuu á 23 kg plus 8 kg käsimatkatavaraa.

Mut nyt eksyin sit taas jo vähän aiheesta... eli kamat alko olee pakattuna, niin päätin sit lähtee tonne juhlaan. Käppäilin Valorinteelle, koska tästä iskältä on sinne ehkä n. 5-10 min matka. Kun saavuin paikalle noin 10 vaille kuus, niin paikka alko olee jo aika täynnä, ja koko ajan porukkaa valu sisään lisää ja lisää. Kuulinkin illan aikana, et väkee oli tullu about 200 enemmän kun järjestäjät odotti... Kyl siellä varmaan se 300 ainakin oli paikalla. Arvatenkin tila alko käydä jo vähän ahtaaks ja tilaisuuden alku vähän venähti kun järjestäjät joutu kantamaan lisää tuoleja ja siltikään kaikki ei tainneet mahtua istumaan.

Juhlaväkeä

Illan juontajat

Lavalle kiikutettiin telineessä Thaimaan kuningasparin Bhumibolin ja Sirikitin kuva ja telineeseen oli kiinnitetty myös Suomen ja Thaimaan liput. Sitten kaikki lauloivat seisaaltaan Thaimaan kansallishymnin. Sehän muuten soitetaan Thaimaassa televisiossakin kaks kertaa päivässä joka kanavalla ja sen aikana näytetään filmi kuninkaan elämän vaiheista. Thaimaalaiset ovat siis isänmaallista väkeä ja etenkin kuningashuone on heille hyvin rakas ja tärkeä. Tämä Loy Krathong -juhla oli samalla Keski-Suomen Thai Seura ry:n ensimmäinen tapahtuma. Seuran paperit on vasta lähetetty yhdistysrekisteriin eli niin tuoreesta tapauksesta on kyse. Seuran puheenjohtaja Nuttayaporn "Natti" Borgström piti aloituspuheen thaikielellä, jonka hänen miehensä käänsi meille kieltä taitamattomille.


Puheenjohtajan puhe

Puheen jälkeen nuoret tytöt esittivät tanssia ja sen jälkeen alkoi ruokailu. Tilanne näytti huolestuttavalta ruoan riittämisen suhteen. Ja välillä olikin lopussa lautaset ja sitten haarukat ja osa ruoistakin loppui, mutta jostain järjestäjät taikoivat lisää ruokaa ja sitä oli sitten tarjolla vielä myöhemmin illalla. Mulle ruoat olivat hieman liian lihapainotteisia, mutta oli siellä sentään tulista papaijasalaattia, riisiä, nuudeleita, vihanneksia. Aika paljon pöydässä oli tarjolla kanaruokia.

Tanssiryhmä

Thaitanssissa pääpaino on enemmän käsiliikkeillä ja askeleet ovat yksinkertaiset

Ruokailun jälkeen alkoi missikisat. Niissä oli kaksi eri sarjaa. Toinen nuorille, jonka ratkaisi tuomarit ja toinen yleinen sarja varttuneemmille kaunottarille, jossa voiton ratkaisi yleisö. Kaikki kilpailijat oli pukeutuneet toinen toistaan säihkyvämpiin juhla-asuihin. Kaikilla oli pitkät mekot/hameet ja yläosa oli monilla olkaimeton, mutta rinnan edestä meni kangas toisen olan yli ja roikkui sitten liehukkeena takana. Asut oli värikkäitä ja niissä oli kultakirjailuja. Monilla oli kultainen metallivyö. Hopeaa en nähnyt kellään, eli kulta on ilmeisesti thaimaalaisten juttu. Hameosa oli yleensä kuvioitu salmiakinmuotoisilla kuvioilla. Ja naiset olivat toinen toistaan kauniimpia. Missikisaan kuului myös talent-osio, jossa näimme laulua, tanssia ja piirrustusta. Kilpailijoiden hiukset oli laitettu oikein viimeisen päälle ja suurimmalla osalla oli hiuslaitteita ja näyttäviä kullanvärisiä koruja. Täytyy sanoa, että olin ihan kateellinen thaimaalaiselle kauneudelle :D Mutta toisaalta olen lukenut että thainaiset ihailevat meidän vaalea ihoa, koska se näyttää kuulemma kauniimmalle ja terveemmälle ja Thaimaassa kosmetiikkateollisuus on löytänyt suuret markkinat ihonväriä vaalentaville voiteille (jotka ilmeisesti ei kuitenkaan ole kovinkaan tehokkaita...)

Nuorten sarjan voittaja edessä aloittamassa lauluaan, toiseksi tullut vasemmalla.  Kolmanneksi tuli Suomen lipun vieressä seisova tyttö

Ilta läheni loppua ja suoritettiin vielä arvonta. Jokaisella oli arpanumero pääsylipussa. Arpaonni ei suosinut, mutta toisaalta enpä olis nyt kyllä mitään tarvinnutkaan... Ja lopuksi julistettiin missikisojen tulokset. Yleinen sarja tosiaan ratkaistiin yleisön avulla. Yleisö sai ostaa kaulaan laitettavia leitä ja antaa niitä suosikilleen. Eniten leitä saanut voitti sitten kisan.

Leikauppaa

Ylipäänsä juhlassa oli paikan päällä todella paljon thaimaalaisia - naisia, miehiä, nuoria ja lapsia. Mutta tietysti myös suomalaiset olivat hyvin edustettuina. Monilla thainaisilla näkyi olevan suomalainen mies. Thaimaalaiset olivat pukeutuneet juhlavasti ja olin ehkä heihin verrattuna hieman alipukeutunut... mutta toisaalta monilla suomalaisilla oli ihan normaalit vaatteet. Itse en ainakaan ihan tarkalleen tiennyt etukäteen, et millasesta juhlasta oikeín edes on kyse. Mutta todella mielenkiintoista oli seurata ihmisiä ja itse tapahtumaa, nähdä paljon wai-tervehdyksiä ja kuunnella thaikieltä. Näin sain viritettyä itseni oikealla aaltopituudelle näin Thaimaahan lähdön kynnyksellä.

Tanssiesitys meneillään